Hus pitää yhä kiinni väitteestään: Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on maailman paras

Helsinki

Mikä herättäisikään suomalaisen mielenkiinnon paremmin kuin tieto siitä, että Suomi on maailman paras. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus tiedotti viime viikolla, että Suomessa on maailman paras terveydenhuoltojärjestelmä. Hus viittasi tiedelehti Lancetissa julkaistuihin tutkimuksiin. Myös STT uutisoi asiasta.

Tällaiselle väitteelle ei ole riittävästi katetta, sanovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen.

He pitävät Husin tiedottamista jopa harhaanjohtavana. Itse tutkimuksissa ei ole kummankaan mielestä vikaa.

Tutkijoiden mukaan Hus kuitenkin veti tiedottamisessaan liian suuria johtopäätöksiä. Hus esimerkiksi kertoi Suomen terveydenhuoltojärjestelmän olevan maailman oikeudenmukaisin.

– Tutkimuksissa ei oltu mitenkään otettu oikeudenmukaisuutta huomioon, tyrmää Häkkinen.

Päinvastoin, Suomen perusterveydenhuolto on ollut OECD-maista epätasa-arvoisimpien joukossa työterveydenhuollon ja julkisen hoitoonpääsyn erojen vuoksi, Häkkinen huomauttaa.

 

Tyytyväisyyttä ei tutkittu

 

Husin Neurokeskuksen toimialajohtaja Atte Meretoja seisoo oikeudenmukaisuusväitteen takana. Tutkimuksissa on tarkasteltu koko väestöä, varallisuudesta riippumatta.

Meretoja kommentoi tiedotetta viime viikolla Ylellä sanoen, että "Hyvyys ja laatu tulevat monista asioista. Ne tulevat siitä, että ihmisiä sairastaa ja kuolee vähemmän, ihmiset pääsevät terveydenhuollon palveluiden piiriin, ovat tyytyväisiä palveluun ja että palvelut on tuotettu kustannustehokkaasti. Kun otetaan nämä kaikki huomioon, Suomi pärjää parhaiten."

Häkkinen ja Kortelainen kummastelevat osaa väitteistä, joille eivät löydä perusteita tutkimuksesta.

Tyytyväisyyttä ei ole tutkimuksissa mitattu, myöntää Meretoja STT:lle.

Mihin aiempi väite tyytyväisyydestä sitten perustui?

– Se oli varmaan sitten väärin joko lausuttu tai kirjoitettu.

Ylen mukaan Meretoja tarkisti ja hyväksyi kaikki sitaattinsa.

Kortelaisen mukaan tutkimuksessa ei tutkittu kustannustehokkuuttakaan, eikä Suomi ollut paras.

Meretoja myöntää, että tutkimus ei kerro kustannustehokkainta maata, mutta tutkimuksesta voi kyllä päätellä, että laadullisesti parhaiden maiden joukossa Suomi on kustannustehokkain.

Kortelaisen mukaan näin ei voi päätellä.

 

"Maavertailuihin ei hirveästi uskota"

 

Jupakassa ei ole kyse vain siitä, onko Hus tehnyt suureellisia tulkintoja. Kyse on myös siitä, mitä Suomen sijoittuminen ykköseksi laadukkaassakaan tutkimuksessa kertoo terveydenhoidostamme.

Kortelaisen mukaan ei kovin paljoa.

– Omalla tieteenalalla taloustieteessä tehtiin aiemmin maavertailuja enemmän, mutta tutkimusasetelman takia niitä on kritisoitu paljon. Niihin ei hirveästi uskota.

Lancetin tutkimuksissa terveydenhoitojärjestelmän mittarina oli muun muassa se, kuinka paljon ihmisiä kuolee sairauksiin, jotka terveydenhoitojärjestelmä olisi voinut estää.

Terveydenhoidon laadusta kertoo kuitenkin moni muukin asia kuin kuolleisuus. Kuten se, ovatko ihmiset terveitä ja pääsevätkö he hoitoon. Ongelma on, ettei riittävää vertailevaa tutkimusta näistä yksinkertaisesti ole edes Euroopan tasolla, sanoo Häkkinen.

– Absoluuttisesti kovin mittari on, että onko kuoltu sairauteen, sanoo Meretoja.

Hänen mukaansa kukaan ei ole pystynyt arvioimaan 188 maan terveydenhoitojärjestelmiä paremmallakaan tavalla.

– Jos saisin puhtaalta pöydältä valita, minkä järjestelmän maailmasta ottaisin ja minulla olisi tämän verran rahaa käytettävissä kun Suomessa on, niin kyllä Suomen järjestelmä kannattaisi ottaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .