Huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio sanoo viimeisen sanansa poliisijohdon virkarikoskäräjillä

Poliisijohdon virkarikoskäräjillä loppulausuntonsa antavat tänään Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio ja Helsingin hyllytetty poliisipäällikkö Lasse Aapio. Molemmat kiistävät syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi tuhosi tietolähteet rekisteristä viime vuosikymmenen vaihteessa, minkä jälkeen tietolähteet jätettiin vuosikausiksi rekisteröimättä. Syyttäjän mukaan Aarnion toiminta oli asetusten ja määräysten vastaista ja teki tietolähdetoiminnan valvonnan käytännössä mahdottomaksi.

Aarnio on todennut, että säännökset ovat olleet epäselviä ja huumepoliisia on turha syyttää. Aarnion puolustuksen mukaan syytteeseen kirjattuna tekoaikana ei ole ollut voimassa mitään lakia, asetusta, määräystä tai ohjetta, joka olisi riittävän tarkkarajaisesti velvoittanut rekisteröimiään tietolähteet.

Aarnion mukaan tietolähteet poistettiin rekisteristä, koska he peruivat suostumuksensa rekisteriin kirjaamisesta sen jälkeen, kun viime vuosikymmenen lopussa aloitettiin tutkinnat, joissa huumepoliisien epäiltiin katsoneen lähteidensä rikoksia läpi sormien.

Aarnio katsoo, että on täysin selvää, että poliisihallinnossa on tiedetty, että Helsingin huumepoliisissa ei ollut yhtään rekisteröityä tietolähdettä viime vuosikymmenen taitteessa.

Aapion mukaan hänellä ei ollut valvontavastuuta

Hyllytetty poliisipäällikkö Aapio on syytteessä ajalta, jolloin hän toimi Helsingin poliisin apulaispäällikkönä. Aapion puolustus on usean muun syytetyn tavoin vedonnut siihen, että sääntely oli niin puutteellista, ettei tiettyä tapaa järjestää tietolähdetoimintaa edes ollut.

Aapio tuli Helsingin poliisiin vasta rekisteritietojen poistamisen jälkeen. Puolustuksen mukaan laillisuusvalvonta antoi ymmärtää hänen apulaispäällikköaikanaan, että mitään huomautettavaa ei ollut.

Oikeudessa Aapio kertoi, että hänen tehtäviinsä kuului syytettä koskevana aikana pääosin operatiivinen toiminta ja työpäivät olivat pitkiä ja kiireisiä. Hän sanoi, että operatiiviseen toimintaan osallistuva poliisi ei voi osallistua operatiivisen puolen valvontaan ja perusteli osaltaan tällä sitä, ettei hänellä ollut valvontavastuuta.

Mitä kukakin tiesi ja olisiko jonkun pitänyt puuttua?

Poliisijohdon virkarikosjutussa on kyse muun muassa siitä, mitä kukakin tiesi Helsingin huumepoliisin tietolähteiden kirjaamisesta ja olisiko jonkun pitänyt puuttua asiaan. Syyttäjän mukaan syytetyt tiesivät ja laiminlöivät tahallaan valvonnan. Kaikki kahdeksan syytettyä kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.

Tietolähteiden valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi mahdollisuus tietolähteen käyttämisestä suojakilpenä. Rikollinen poliisi voisi esimerkiksi väittää kanssaan asioivaa rikollista tietolähteekseen. Poliisi voisi myös katsoa lähteensä tekemiä rikoksia läpi sormien.

Ilman dokumentointia siitä, mitä tietolähteiden kanssa on tehty ja mitä varten, on toiminnan laillisuutta vaikeaa arvioida jälkikäteen.