Hyssälän selvitysryhmä: Ruotsin kilpailluissa apteekeissa selvästi alemmat katteet kuin Suomessa

Hyssälän työryhmä veisi apteekkien sääntelyä vastaamaan terveydenhuollon sääntelyä.

Osakeyhtiö voi jatkossa säädellysti aloittaa keskosten hoitamisen tai perustaa syöpäklinikan. Miksi osakeyhtiö tai muu ketju ei voi perustaa apteekkia kaupunkiin, jossa apteekkien asiakasmäärä jatkuvasti kasvaa?

Suunnilleen näin ihmetellään apteekkisääntelyä pohtivan selvitysryhmän tänään julkistetussa väliraportissa. Selvitysryhmää johtaa Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä. Riippumattomaksi julistetun selvitystyön takana on Päivittäistavarakaupan yhdistys.

Työryhmän väliraportin mukaan Suomen apteekkikenttä pysyy suhteellisen muuttumattomana, vaikka suomalaisapteekkien katteet ja liikevoittoprosentit ovat selkeästi korkeammat kuin Ruotsissa. Yleensä liiketoiminnassa kovat voitot houkuttelisivat uusia yrittäjiä markkinoille, jolloin palvelu mahdollisesti paranisi ja lääkkeiden hinnat laskisivat.

Ruotsissa alemmat hinnat

Väliraportissa Suomen apteekkitoimintaa verrataan varsinkin muihin Pohjoismaihin, erityisesti Ruotsiin. Suomessa apteekin voi omistaa vain henkilöyritystä pyörittävä proviisori, kun Ruotsi purki apteekkimonopolinsa jo vuonna 2009. Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päättää tarveharkinnan perusteella uuden apteekin tai sivuapteekin perustamisesta. Ruotsissa apteekkien määrää ja sijaintia ei rajoiteta.

Väliraportin mukaan Suomen ja Ruotsin apteekkien katteet ovat halvoissa lääkkeissä suhteellisen samalla tasolla, tukkuhinnaltaan noin kymmenen euroa maksavissa ja sitä edullisemmissa lääkkeissä Suomessa kate on jopa pienempi. Sitä kalliimmissa lääkkeissä 20 vertaillun lääkkeen perusteella suomalaisapteekki saa suuremman katteen. Esimerkiksi vertailussa on 11 tukkuhinnaltaan yli 100 euron lääkettä, ja kaikissa niissä suomalaisapteekin kate on moninkertainen ruotsalaisapteekkiin verrattuna.

Apteekit tekevät Suomessa paljon parempaa tulosta kuin Ruotsissa. Suomessa apteekkien keskimääräinen liikevoittoprosentti oli 6,7 vuonna 2016, kun Ruotsissa vastaava prosentti oli 3,4 viime vuonna.

Kilpailu näkyisi kaupungeissa

Ruotsissa apteekkien määrä on vapauttamisen jälkeen kasvanut erityisesti kaupungeissa, mutta myös haja-asutusalueilla apteekkipalveluiden saatavuus on säilynyt aiemmalla tasolla. Väliraportin mukaan syrjäseutujen apteekkipalvelut tarvitsevat järjestelmästä riippumatta erityisjärjestelyjä, esimerkiksi sivuapteekkeja, avustuksia tai lääkkeitä toimittavia lääkäreitä.

– Apteekkiala tarvitsee sääntelyä, jonka ytimessä ja lähtökohtana on ensisijassa oltava lääkkeen käyttäjän tarpeet sekä yhteiskunnan kokonaisetu, Hyssälä sanoo tiedotteessaan.

Päivittäistavarakauppa on ollut pitkään kiinnostunut apteekkibisneksestä, koska Suomen lääkemarkkina on noin kolmen miljardin euron suuruinen. Kokonaispotista reseptilääkkeiden osuus on yli kaksi miljardia euroa, julkisen terveydenhuollon vastuulle kuuluvien lääkkeiden osuus on noin 650 miljoonaa ja itsehoitolääkkeiden osuus noin 350 miljoonaa euroa.

Hyssälän selvitysryhmän jäseninä ovat pääsihteerinä toimiva Lauri Pelkonen, Apteekkariliiton entinen toimitusjohtaja Reijo Kärkkäinen ja farmakologian professori Heikki Ruskoaho. Ryhmä julkaisee kesäkuussa loppuraporttinsa, jossa se esittelee yksityiskohtaiset ehdotuksensa apteekkitoiminnan kehittämiseksi sekä arvioi ehdotusten vaikutuksia.

Selvitysryhmän Hyssälä: Apteekkien kilpailun vapauttaminen seuraa taksien ja kauppojen jälkiä