Hyssälän työryhmän kaipaama apteekkikilpailu jäänee seuraavalle hallitukselle

Sosiaali- ja terveysministeri Mattila ei kaipaa määräsääntelystä luopumista tai hintakilpailua.

Hallitus voi tehdä loppukaudellaan pieniä viilauksia apteekkien määrään ja omistuspohjaan, mutta päätökset mahdollisesta kilpailun merkittävästä lisäämisestä jäänevät seuraavalle hallitukselle. Apteekkisääntelystä vastaava sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sanoo nykyisen lääkehuollon toimivan pääsääntöisesti hyvin.

Mattilan varovaista linjaa haastoi keskiviikkona Kelan entinen pääjohtaja ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä, jonka mukaan apteekit seuraavat jossain vaiheessa esimerkiksi kauppojen ja taksien esimerkkiä, jossa kilpailua vapautetaan. Tällä hetkellä esimerkiksi apteekkien määrää ja omistuspohjaa säännellään.

– Jotenkin ajattelen, että sääntely ei ole tästä päivästä. Muutokselle on tarvetta asiakaskäyttäytymisen puolesta. Asiakkaat ja kansalaiset ajavat ohituskaistaa ja tuovat muutoksen, jos poliitikot eivät sitä tuo, Hyssälä sanoo.

Hyssälä vetää selvitysryhmää, joka julkaisi keskiviikkona apteekkien toimintaa kartoittaneen väliraporttinsa. Ryhmän mukaan työ on riippumatonta, vaikka selvitystyön takana on Päivittäistavarakaupan yhdistys.

Saarikko haluaa uudistuksia

Hallituksen oma apteekkityöryhmä linjasi vuosi sitten keväällä esimerkiksi apteekkien määrän kasvattamisesta ja tiettyjen itsehoitolääkkeiden myymisestä päivittäistavarakaupassa. Lisäksi hallitus halusi selvittää apteekin omistamisen mahdollistamista myös avoimen yhtiön muodossa. Myös siinä mallissa proviisori omistaisi enemmistön apteekista, mutta myös muut samassa apteekissa työskentelevät voisivat ryhtyä osaomistajiksi.

– Hallituksen viime kevään linjaukset pitää toteuttaa (tällä hallituskaudella), omistuspohjaa laajentaa ja tulonmuodostus käydä läpi. Hyssälän työryhmä katsoo kauemmaksi ja radikaalimmin, sanoo hallituksen työryhmää vetänyt perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).

 Suomessa apteekin voi omistaa vain henkilöyritystä pyörittävä proviisori, kun Ruotsi purki apteekkimonopolinsa jo vuonna 2009. Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päättää tarveharkinnan perusteella uuden apteekin tai sivuapteekin perustamisesta. Ruotsissa apteekkien määrää ja sijaintia ei rajoiteta.

– Sääntely pitää kohdistaa oikeisiin kohtiin. Apteekeissa säädellään omistajuutta ja alalle tuloa, mutta olisiko nyt kilpailun ja normaalin yrittäjätoiminnan aika, Hyssälä pohtii.

Apteekit hyvää bisnestä

Mattilan puolue siniset on esiintynyt markkinatalouden puolustajana ja sääntelyn purkajana, mutta Mattila ei suoraan vastaa kysymyksiin määräsääntelyn tulevaisuudesta. STT:n tietojen mukaan osa hallituksen viime vuoden linjausten edistämisestä on pysähtynyt Mattilan pöydälle. Mattila sanoo, että ei kannata "kovin liberaalia" lääkepolitiikkaa ja vihjaa vastustavansa hintakilpailua.

– Jos mummo juoksee halvimman Buranan perässä, onko se mitä turvalliselta järjestelmältä haetaan? Mattila sanoo.

Hyssälän ryhmän raportissa luodaan myös kuva, että markkinoille päässeet apteekkarit tekevät yhteensä kolmen miljardin euron lääkemarkkinoilla hyvää tulosta. Suomessa apteekkien keskimääräinen liikevoittoprosentti oli 6,7 vuonna 2016, kun Ruotsissa vastaava prosentti oli 3,4 viime vuonna.

– Mitä tulee apteekkien tuloihin, siellä maksetaan veroja ja työllistetään ihmisiä. Lisäksi hallituksen työryhmän mukaan pitäisi tulla yksi luokka lisää apteekkimaksuihin, Mattila sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Ainoan apteekkiketjun johtaja kritisoi selvitysryhmän vertailua tarkoitushakuiseksi

Selvitysryhmän Hyssälä: Apteekkien kilpailun vapauttaminen seuraa taksien ja kauppojen jälkiä

Hyssälän selvitysryhmä: Ruotsin kilpailluissa apteekeissa selvästi alemmat katteet kuin Suomessa