Hyvä kestävyyskunto suojaa nuoren valtimoita, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus

Nuorella iällä hankittu hyvä kestävyyskunto hidastaa sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan hyväkuntoisilla nuorilla valtimoiden seinämät ovat joustavammat kuin ikätovereilla.

Joustavat valtimot puolestaan hidastavat sydän- ja verisuonitautien kehittymistä.

– Tutkimuksessa pystyttiin nyt näyttämään kestävyyskunnon ja valtimoiden joustavuuden yhteys aiempaa tarkemmilla mittauksilla. Mitä matalammat ovat maksimaalinen hapenottokyky ja anaerobinen kynnys, sitä jäykemmät ovat valtimoiden seinämät, sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksessa oli mukana 55 jyväskyläläistä nuorta, jotka olivat iältään 16–19-vuotiaita.

Valtimoiden jäykistyminen voi olla Haapalan mukaan ensimmäinen merkki erilaisten valtimo­sairauksien riskistä. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit kehittyvät hitaasti.

– Nuorella ei välttämättä näy muutoksia esimerkiksi kolesteroliarvoissa, mutta valtimoissa näkyy jo pieniä muutoksia. Tässä tutkimuksessa huonokuntoisimmalla kolmanneksella valtimojäykkyyden mittausarvot olivat jo huolestuttavasti koholla, Haapala sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana perusterveitä nuoria. Heidän liikunnan harrastamisensa määrää tai laatua ei tutkimuksessa tilastoitu. Haapala sanoo, että mukana ei ollut erityisen huonokuntoisia tai vähän liikkuvia.

Nuorten kestävyyskunto mitattiin maksimaalisessa polkupyörä­ergometritestissä. Tutkijat mittasivat nuoren hapenottokykyä ja hapenkulutusta anaerobisen kynnyksen kohdalla. Valtimojäykkyys mitattiin pulssiaaltomittarilla.

– Tutkittavia kannustettiin polkemaan niin pitkään kuin he jaksoivat kuormituksen kasvaessa. Maksimaalinen hapenottokyky määritettiin testin lopussa.

Hyviä liikuntasuosituksia voi tutkimuksen perusteella antaa. Haapala kannustaa kaikenlaiseen intensiiviseen ja monipuoliseen liikuntaan sekä intervalliharjoitteluun. Haapalan mukaan kannattaa pelata hetki vaikkapa koripalloa tai jalkapalloa kaverien kanssa, juosta tai pyöräillä. Lenkki voi olla lyhytkin, kunhan välillä hengästyy.

– Se on valtimoille tehokasta. Reipas ja rasittava liikunta antaa valtimoille sopivaa kuormitusta, joka edistää valtimoiden normaalia toimintaa. Tehokkaat intervallit sopivat nuorille hyvin, koska he palautuvat intensiivisestäkin liikunnasta melko nopeasti, Eero Haapala sanoo.

Kunto kasvaa, vaikka liikuntahetki olisi lyhytkin. Varttikin riittää.

– Välillä voi tehdä pitemmän lenkin, välillä vaikka alkulämmittelyn ja siihen 6–8 puolen minuutin vetoa päälle.

Jos lähtötaso on matala, kestävyyskunto kasvaa arkiliikunnalla, kävelemällä ja pyöräilemällä, Haapala neuvoo.

– Myös toisen asteen koulujen liikuntapaikoista pitää huolehtia. Nuoret ovat siinä iässä, että liikkuminen tai liikunnan harrastaminen voi tuossa iässä vähentyä. Kouluilla pitää päästä liikkumaan.

Haapala muistuttaa, että pienillä lapsilla liikunta on luontaisesti valtimoiden terveyttä edistävää: pallopelejä ja hippaa. Päivässä tarvitaan vähintään tunti hengästyttävää liikuntaa, ja se voi kertyä monessa osassa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .