Hyytelösammaleläimet valtaavat elintilaa, mutta sen leviämisen syy on täysi mysteeri – Keski-Suomessa ei toistaiseksi havaintoja

Tänä kesänä voimakkaasti lisääntyneiden hyytelösammaleläinten (Pectinatella magnifica) leviämistä Keski-Suomen vesistöihin on vaikea ennustaa.

– Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että Keski-Suomessa näitä sammaleläimiä elelisi, kertoo Jyväskylän yliopiston akvaattisten tieteiden lehtori Heikki Hämäläinen.

Hyytelösammaleläin on kymmenistä tai jopa tuhansista yksilöistä koostuva yhdyskunta, jonka koko vaihtelee muutamasta senttimetristä 40 senttimetriin. Eläin on pallomainen, hyytelömäinen ja läpikuultava.

Tähän asti ne ovat Suomessa rajautuneet Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöihin.

– Vektorista, eli siitä, mikä auttaa eläintä leviämään, ei ole tarkkaa tietoa. Ainoastaan Saimaan kohdalla on ilmeistä, että leviäminen on tapahtunut laivojen painolastivesien mukana.

 

Laji leviämisestä Kokemäenjoen vesistöön levinnyt ei ole varmennettua tietoa, vaikka Lempäälän ja Vesilahden kunnissa hyytelösammaleläimiä esiintyy paljon.

Kansalaiset ovat vieraslajit.fi-sivustolla kolmen vuoden aikana ilmoittaneet neljä havaintoa Keski-Suomesta, jotka ovat kaikki vahvistamattomia.

– Pidän Keski-Suomen ja muita Kokemäenjoen vesistön ja Saimaan ulkopuolisia kansalaishavaintoja toistaiseksi erittäin epävarmoina. Ilmoituksiin liitettyjen kuvien perusteella ihmiset ovat usein erehtyneet.

Hänen mukaansa hyytelösammaleläin sekoitetaan esimerkiksi vesihyönteisten pallomaisiin munaryppäisiin.

 

Hämäläisen sanoo, että hyytelösammaleläimet eivät ole haitallisia, vaan ainoastaan harmillisia.

– Ne voivat takertua pyydyksiin tai vesiputkiin, kuten esimerkiksi Lempäälässä on käynyt, mutta siihen ne haitat kyllä jäävät.

Hämäläinen kertoo, ettei ole tiedossa niistä olevan haittaa myöskään ekosysteemille. Ne voivat periaatteessa toimia muiden sammaleläinten tavoin väli-isäntänä esimerkiksi kalataudeille, mutta siitäkään ei ole varmaa näyttöä.

– Hyytelösammaleläin on enempi sellainen mökkirannassa oleva esteettinen haitta. Se ei ole millään tavalla myrkyllinen.

Pirkanmaan ely-keskus ohjeistaa ihmisiä nostamaan eläimet kuivalle maalle kuolemaan.

Hämäläisen henkilökohtainen näkemys on, että eläinten hävittäminen on täysin ihmisen omasta harkinnasta kiinni.

– Olen sitä mieltä, että niitä on erittäin vaikea hävittää, ellei mahdotonta, kun ne ovat asettuneet vesistöön.

Hyytelösammaleläin esiintyy runsasravinteisissa ja lämpimissä, yli 20-asteisissa makeissa vesistöissä.

Kun järvivesi laskee alle 16-asteiseksi, yhdyskunta hajoaa ja sammaleläin muodostaa lisääntymissoluja eli niin sanottuna statoplasteja.

– Statoplastit ovat esimerkiksi veneen kyljessä silminnähtävissä. Ne ovat paksuudeltaan noin millimetrin kokoisia, muodoltaan kiekkomaisia ja tummanruskeita rakenteita, joissa on väkäsiä.

Eli jos siirtelee veneitä tai muuta kalustoa Vuoksen tai Kokemäenjoen vesistöistä muualle, niin eläin saattaa päästä leviämään. Vene ja muut kalastusvälineet kannattaa tällöin pestä.

Hämäläisen mukaan statoplasti voi väkästen avulla takertua myös vesilintujen höyheniin.

– Se on mahdollinen leviämisreitti, mutta sekään ei vaikuta kovin yleiseltä. Saimaalla hyytelösammaleläimiä on ollut ainakin jo vuodesta 2006, eikä leviämistä lintujen mukana edes Saimaan lähivesiin ole vielä tapahtunut.

Hämäläinen ohjeistaa, että kannattaa tarkkailla omaa mökkirantaa ja hankkiutua niistä eroon mahdollisimman varhain.

– Jos eläin ehtii syksyllä muodostaa lepovaiheen ja vapauttaa statoplasteja vesistöön, saattaa torjunta olla myöhäistä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .