Identiteettivarkauksista ei tehdä rikosilmoitusta, jos tekijä on sukulainen: poliisi selvittää yli puolet tapauksista

Yli puolet identiteettivarkauksista pystytään selvittämään. Vuonna 2018 identiteettivarkauksien selvittämisprosentti oli 53,7, poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi Poliisihallituksesta kertoo.

Poliisille ilmoitettujen identiteettivarkauksien määrä on tasaantunut reiluun 3 800 ilmoitukseen vuodessa. Vankka uskomus on, että moni jättää rikosilmoituksen kokonaan tekemättä, sillä identiteettirikokset jäävät usein selvittämättä ja vahingot korvaamatta.

– Jos tekijä on suomalainen, mahdollisuudet identiteettivarkauden selvittämiseen ovat ihan hyvät. Varmasti osa rikoksista jää myös ilmoittamatta poliisille. Näin tapahtuu varsinkin silloin, kun tekijä on ollut joku lähisukulainen, Ulkuniemi sanoo.

Viime vuonna poliisille tehtiin kaikkiaan 3 889 tapahtumailmoitusta identiteettivarkauksista. Identiteettivarkaus tuli rikoslakiin syyskuussa 2015 rangaistavaksi itsenäisenä rikoksena.

Kun vuonna 2016 tehtiin 3 354 tapahtumailmoitusta identiteettivarkauden nimikkeellä, tehtiin ilmoituksia vuonna 2017 jo 3 945 kappaletta. Tänä vuonna identtiteettivarkauksista on tehty tammi–maaliskuussa 1 176 tapahtumailmoitusta. Määrä on likimain samansuuruinen myös vuosina 2016 ja 2017 vastaavana aikana. Tiedot on kerätty Poliisiammattikorkeakoulun tilastoista.

Yhteydenottoja paljon

Rikosuhripäivystyksen yhteydenotoissa identiteettivarkaudet näkyvät entistä useammin.

– Rikosuhripäivystyksen chatissa käydään säännöllisesti keskusteluja identiteettivarkauksiin liittyen. Yleensä asiakkaat säikähtävät identiteettivarkauden uhriksi joutumista ja tarvitsevat käytännön apua siihen, miten heidän olisi hyvä toimia, suunnittelija Jenni Kreivi kertoo.

Kokonaisuudessaan vuonna 2018 Rikosuhripäivystyksen asiakkuuksien ensisijaisena syynä reilussa 200 tapauksessa oli identiteettivarkaus.

– Tyypilliset tilanteet ovat sellaisia, että asiakkailta on varastettu henkilötunnus, maksukortin tietoja tai pankkitunnukset, minkä jälkeen näiden tietojen avulla on tilattu netistä tavaraa tai otettu pikavippejä.

Nettikaupoille vastuuta

Kimmo Ulkuniemi asettaisi vastuuta myös nettikaupoille ja yrityksille. Monessa nettikaupassa tavarat voi tilata laskulla, kun antaa henkilötunnuksensa.

– Kuitenkin näissä samoissa yrityksissä on käytössä tunnistautuminen pankkitunnuksilla silloin, kun kyse on luottosopimuksista. Jos tämä mekaniikka on jo olemassa, miksi sitä ei käytetä kaikkeen tunnistautumiseen?

– Onko rikoksen uhri ainoastaan vastuussa vahingoista, jos yritys itse mahdollistaa rikoksen tekemisen näinkin helposti? Ulkuniemi kysyy.

Mitä kauemmin aikaa identiteettivarkauden ja ilmoituksen välillä on, sitä vaikeampi niitä on selvittää.

– Epäluuloinen pitää olla ja pitää papereistansa huolta, johtaja Risto Karhunen Finanssiala ry:stä sanoo.

Petosrikokset ainoana kasvussa

Identiteettivarkaudet ovat tyypillisesti osa muita rikoksia, esimerkiksi laajoja petoksia. Petosrikokset ovat ainoa rikoslaji, joka on ollut koko 2010-luvun ajan nousussa. Erityisesti yritykset ja organisaatiot ovat nyt rikollisille houkutteleva kohde. Avainhenkilöiden tietoja on helppo saada yritysten verkkosivuilta ja julkisista rekistereistä.

– On esimerkiksi onnistuttu vaihtamaan kaupparekisteriin yrityksen vastuuhenkilöt. Silloin nimenkirjoitus- ja tilinkäyttöoikeudet menevät bulvaaneille, jotka voivat tilata firman nimiin tavaraa ja ottaa pikavippejä. Lisääntymässä ovat myös toimitusjohtajahuijaukset, joissa menetykset saattavat olla miljoonien luokkaa, johtaja Risto Karhunen Finanssialasta kertoo.

Juttua korjattu 18.4. kello 9.10.: Finanssialan keskusliitto korjattu Finanssiala ry:ksi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .