Ihalaisen puhe: Työllisyyden kohentamiseksi tarvitaan investointeja

- Sanotaan, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Vanhaan sanontaan liittyy suuri viisaus, sillä työ on keskeisessä asemassa ihmisten kokemassa turvallisuudentunteessa ja hyvinvoinnissa. Työ on muutakin kuin toimeentulon lähde.

- Hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohjan saaminen tukevalle perustalle edellyttää työttömyyden vähentämistä ja työllisyysasteen nostamista.

- Teollisuutemme uudistuskykyinen. Tästä hyvänä esimerkkinä ja erityisesti Keski-Suomen koskevana iloisena uutisena oli Metsä Group yli miljardin suuruinen ja metsäteollisuuden historian suurin yksittäinen hanke Äänekoskelle uuteen biotuotelaitokseen. Investoinnin vaikutukset koko maahan, mutta erityisesti Keski-Suomelle on erittäin suuri.

- Viime viikolla saimme toisen myönteisen uutisen, kun Stora Enso ilmoitti 110 miljoonan euron investoinnista Varkauden tehtaiden tuotantolinjan uudistamiseksi. Päätös varmistaa vaikean työttömyyden alueella tehtaiden toiminnan jatkuvuuden. Nesteen Porvoon jalostamon yhteyteen tehdään mittavia uusinvestointeja.

- Suomeen investointia puoltaa myös se, että täällä on osaava työvoima ja työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia on parannettu, Ihalainen korosti.

- Suomen talouden ennustettavuutta ja kilpailukykyä kohensi huomattavasti myös pitkäkestoinen ja kattava maltillinen kasvu- ja työllisyyssopimus. Hallituskauden aikana sopimusyhteiskunta on toiminut ja kolmikannalla on tehty kaksi kantavaa työmarkkinaratkaisua.

- Hallitus on osaltaan tehnyt paljon sen hyväksi, että Suomeen kannattaa investoida. Yhteisöveron lasku oli yksi keskeinen tekijä. Hallitus on sitoutunut siihen, ettei teollisuuden ja viennin kustannuksia lisätä. Rikkidirektiivipäätöksen kielteisiä vaikutuksia on kompensoitu, väylämaksuja helpotettu ja energiakustannusten lisäämisestä teollisuudelle pidättäydytty. Hallitus ei halunnut nostaa arvonlisäveroa, koska palvelualojen työllisyyden tukeminen nähtiin ensisijaisen tärkeäksi, Ihalainen listasi.

Elinkeinoelämän edellytysten luomisen lisäksi vastuuta kantavan hallituksen on pidettävä huoli julkisen talouden kestävyydestä. Siksi on jouduttu tekemään myös taloutta sopeuttavia ikäviäkin päätöksiä veroja korottaen ja säästöjä tehden.

- Vaikeat sopeutuspäätökset on kyetty toteuttamaan niin, että esimerkiksi verokorotukset tehtiin tuloeroja kaventavasti, pienituloisten asemaa tuettiin vähennyksillä yhteensä 100 miljoonalla.

Nykyajan työelämää leimaa epävarmuus. Pätkittyneiden työsuhteiden lisäksi epävarmuutta luovat nollatyösopimukset ja pakkoyrittäjyys.

- Työntekijän elämän hallinnalta murenee pohja pois, jos töihin kutsutaan tarvittaessa ja irtisanomissuojaa ei käytännössä ole. Kehityskulku vavisuttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita, sillä esimerkiksi perheen perustaminen ja oman asunnon hankinta käyvät mahdottomiksi toimeentulon ollessa jatkuvassa epävarmuudessa.

- Näihin kysymyksiin on saatava kestävä ratkaisu kolmikantaisesti vielä tämän hallituskauden aikana. Työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteisistä valmisteltavista asioista,  kuten 0-sopimuksista, alipalkkauksen kieltämisestä ja lisätuntien tarjoamisesta niitä haluaville osa-aikaisille, tulisi saada ratkaisu. Olen valmis viemään näitä uudistuksia koskevia lakiesityksiä hallitukseen ja eduskuntaan.

- Pääministerin jättäessä hallituksensa eronpyynnön sekä uuden hallituksen nimeäminen ei tulisi aiheuttaa suurieleisiä Säätytalon monen päivän ja öiden mittaisia hallitusohjelmaneuvotteluja eikä muutakaan hässäkkää. Voimassa oleva hallitusohjelma on lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan hyvä pohja tehdä sitä päivittävä tiivis ja lyhyt linjaohjelma vaalikauden lopun ajan tarpeisiin. Talouden hitaan kasvun ja korkean työttömyyden olosuhteissa voimat on keskitettävä tekemiseen eikä pitkien hallitusohjelmien väsäämiseen.

- Mielestäni nykyistä hallitusohjelmaa täydentävät tiiviit ydinviestit ovat: lisäponnisteluja ja vauhtia - kasvua, työtä ja oikeudenmukaisuutta tukeville ratkaisuille. Toinen asiakokonaisuus olisi kehysriihessä päätettyjen julkisen talouden sopeutustoimien ja rakenneohjelman lukuisten toimenpiteiden vieminen ratkaisuun, sekä luottamuksen ja yhteistyön vankistaminen sillä tavalla, että työmarkkinoilla sovitun pitkän sopimuksen aukiolevan sopimuskauden palkkaratkaisuista saadaan sopu ennen kesää 2015.

- Työllisyyspolitiikassa on tarve lisätä toimia vaikeammin työllistettävien, pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille pääsemiseksi ja hyvin liikkeelle lähteneen Nuorisotakuun toimien tehostaminen.

- Hallituksella on siis edessään hoidettavana mittavia ratkaisuja ja mihinkään vaaleja odottavaan köröttelyyn ei ole varaa. Kevään 2015 Eduskuntavaaleissa kansalaisilla on suora mahdollisuus vaikuttaa ja arvioida, onko vastuunkanto Suomen pärjäämiseksi ollut sellaista, että luottamusta riittää jatkossakin.

Työministeri Ihalainen: "Työllisyyden vaatii investointeja"