Ilmastokokous yrittää pitää lämpenemisen alla kahdessa asteessa

Teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöihin selvä leikkaus kymmenessä vuodessa ja kehitysmaiden päästöjen kasvu kuriin. Näin siksi, että asiantuntija-arvioiden mukaan ilmastonlämpeneminen pitäisi pitää korkeintaan kahdessa asteessa.

Siinä kaikessa yksinkertaisuudessaan joulukuisen Kööpenhaminan ilmastokokouksen tavoitteet ja syy.

Kokous, jossa on mukana noin 15 000 ihmistä yli 200 maasta, on tietenkin kaukana yksinkertaisesta. Alustavia neuvotteluita on käyty käytännössä vuosikymmenen puolivälistä. Varsinaisia ratkaisuja ei ole saavutettu. Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden tavoitteet ovat kovin erilaiset, kuten myös eri maiden omat pyrkimykset.

Kahden asteen raja perustuu Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n arvioon, jonka mukaan tätä suurempi lämpötilan nousu nostaa huomattavasti arvaamattomien ja vakavien muutosten mahdollisuutta. EU:n arvion mukaan päästöjä pitäisi leikata 25-40 prosenttia, jotta yli kahden asteen lämpötilannousu voitaisiin välttää.

Kiina on kehitysmaa?

Toistaiseksi on vaikea sanoa, päästäänkö tähän. EU on itsekin sitoutunut vähentämään päästöjään vasta 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. EU on kuitenkin luvannut leikata päästöjään 30 prosenttia, jos muut neuvotteluissa mukana olevat maat suostuvat riittävän kunnianhimoisiin vähennyksiin. Ympäristöministeriön mukaan tämän vuoden elokuun loppuun mennessä teollisuusmaiden yhteenlaskettu päästövähennys oli noin 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Maailman suurimmaksi päästäjäksi muutama vuosi sitten kohonnutta Kiinaa taas ei lasketa neuvotteluissa edes teollisuusmaaksi, vaan kehitysmaaksi. Kiinalle tämä sopii hyvin, sillä kehitysmaiden päästörajoitusvelvoitteet jäänevät selvästi löyhemmiksi kuin teollisuusmaiden. Kiina ja myös Intia ovat korostaneet, että niille talouskasvu on ensisijainen tavoite. Ylipäätään vain pieni osa kehitysmaista on toistaiseksi luvannut vähentää kasvihuonekaasupäästöjään.

Maailman toiseksi suurin päästäjä Yhdysvallat ei ratifioinut lainkaan aiempaa ilmastosopimusta, Kioton pöytäkirjaa. Uuden presidentin Barack Obaman hallinto on suhtautunut ilmastoneuvotteluihin selvästi edeltäjiään suopeammin. Toistaiseksi Yhdysvallat ei ole kuitenkaan sitoutunut kovin merkittäviin päästövähennyksiin.

Päästöjen hillintä maksaa, mutta kannattaa

Ilmastoneuvottelujen suuri kysymys on raha. Päästörajoitukset pakottavat kalliisin investointeihin esimerkiksi teollisuudessa ja rakentamisessa. EU:n arvion mukaan päästöjen vähentämiseen tarvitaan maailmassa vuosittain noin 175 miljardia euroa.

Toisaalta päästöjen vähentämättä jättäminen voi tulla vielä paljon kalliimmaksi. Maailmanpankin entisen pääekonomistin Nicholas Sternin vuonna 2006 Britannian hallitukselle laatimassa raportissa arvioidaan, että jos ilmastonmuutosta ei hillitä, se aiheuttaa pysyvän 5-20 prosentin laskun maailman bruttokansantuotteeseen. Sternin mukaan hillintätoimet ovat taloudellisesti kannattavia, sillä niihin riittäisi prosentti maailman bruttokansantuotteesta vuodessa.



Lähteet: ympäristöministeriö, ilmasto.org, wikipedia, Kööpenhaminan ilmastokokouksen nettisivut