Irtisanomiset yleistyvät valtion työpaikoilla

Valtio vähentää yhä useammin henkilöstöään irtisanomisten kautta. Viime vuonna valtiotaustaiset työnantajat  aloittivat yli kaksikymmentä yt-neuvottelua, joiden lopputuloksena yli tuhat ihmistä irtisanottiin virastoista, laitoksista ja yliopistoista.

– Valtion virastoille ja laitoksille on asetettu tämän vuoden budjetissa 200 miljoonan euron säästötavoite. Pelkään pahoin, että yt-neuvotteluja käydään tänä vuonna kiihtyvään tahtiin, toteaa valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio.

Hänen mukaansa 200 miljoonan euron säästö tarkoittaisi laskennallisesti yli kolmen tuhannen työpaikan vähennystä, mikäli kaikki säästöt tehtäisiin henkilöstökuluista.

– Leikkauksia ei pidä kuitenkaan kohdistaa pelkästään henkilöstöön. Toivottavasti virastoissa ja laitoksissa käydään tiukalla seulalla läpi myös muut menoerät, kuten matkustaminen, toimitilat sekä ajoneuvo- ja ict-investoinnit, Sarkio esittää.

Viimeisimmällä yt-kierroksella kovimmalla kädellä henkilöstöään on kohdellut VTT (250 irtisanottua), ely-keskukset (220 irtisanottua), Puolustusvoimat (126 irtisanottua) ja THL (125 irtisanottua). Yliopistot ovat antaneet potkut yhteensä 217 työntekijälleen.

Monessa virastossa ja laitoksessa yt-neuvottelut ovat parhaillaan menossa. Niissä vaarassa on lähes 400 työpaikkaa.

Pardia vaatii linjauksia

Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola odottaa seuraavalta hallitukselta selkeitä linjauksia, joilla valtion tehtävät ja resurssit saadaan tasapainoon. Tähän saakka tehtävät ovat säilyneet ennallaan, vaikka väkeä on vähennetty tuhatmäärin.

– Näin ei voi enää jatkua. Toimintaa ei voida enää tehostaa henkilöstöä vähentämällä, Simola sanoo.

Näkemys saa tukea Euroopan komission tuoreesta tutkimuksesta. Sen mukaan Suomen julkishallinto on koko EU:n tehokkain ja hallintomme tehokkuus on myös parantunut viiden viime vuoden aikana huomattavasti.

­– Jos henkilöstöä vielä supistetaan, niin se heijastuu väistämättä palveluihin ja niiden laatuun.

Pardia on suurin valtion henkilöstöä edustava ammattijärjestö Suomessa. Simolan mukaan tiukat ajat näkyvät valtion henkilöstön jaksamisessa.

– Henkilöstön työmäärä, kuormittavuus ja stressi ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Se on lisännyt esimerkiksi väsymystä.

Historian laajin yt-aalto

 Valtion palkkalistoilla oleva väkimäärä on pienentynyt tasaiseen tahtiin tällä vuosituhannella. Henkilöstö on vähentynyt viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana 1 000­-2 000 ihmisen vuosivauhdilla.

Lisäksi yliopistojen ja VTT:n siirtäminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle poisti tilastoista yli 40 000 valtion työntekijää. Toki niiden rahoituksesta valtaosa tulee edelleen veronmaksajan kukkarosta.

Pitkään valtio hoiti henkilöstövähennykset pääosin pehmein keinoin. Siis siten, että  työpaikkaa vaihtaneiden ja eläkkeelle jääneiden tilalle ei aina palkattu uutta työntekijää.

Viime vuonna toimintatapa kuitenkin muuttui. Valtio aloitti laajamittaiset yt-neuvottelut ja irtisanomiset ensi kertaa historiassa. Oheisessa taulukossa on yksilöity valtiotaustaisilla työpaikoilla viime ja tänä vuonna käytyjä yt-neuvotteluja ja niiden seurauksia.

Työmarkkinajohtaja Sarkio kiistää, että kyseessä olisi tietoinen työnantajapolitiikan koventaminen.

– Siitä ei ole kyse. Virastot ja laitokset ovat säästäneet jatkuvasti vuodesta 2005 lähtien. Enää säästöjä ei vain voida tehdä pelkästään pehmeillä keinoilla, Sarkio sanoo.

Hänen mukaansa periaatteessa vähennykset voitaisiin hoitaa eläköitymisten kautta, mutta ei kuitenkaan käytännössä.

­– Valtiolta jää vuosittain 2 500­-3 000 ihmistä eläkkeelle aina vuoteen 2023 asti. Ongelmana on, että ihmisiä eläköityy sellaisista tehtävistä, joita ei voi karsia. Myöskään eläkkeelle jäävien ja vähennettävien vakanssien määrät eivät aina kohtaa yksittäisissä virastoissa ja laitoksissa.

Valtiolla on myös mahdollista vaihtaa työpaikkaa sisäisin siirroin, mutta toiminta ei ole niin laajamittaista, että se olisi vähentänyt irtisanomisia merkittävästi.

Lue lisää sunnuntain paperilehdestä.