Isä oli Kinnulan kunnan ensimmäinen johtaja – onko poika viimeinen? Ei, jos Erkki Nikkilältä kysytään

Pitkään Erkki Nikkilä, 55, ajatteli, ettei kotikunnan kunnanjohtajaksi kannata kenenkään ryhtyä. Nyt hän kuitenkin antoi suostumuksensa oman syntymäkuntansa Kinnulan virkaan ja tiistaina hänet valittiin. Miksi mieli muuttui?

– Palaset sattuivat loksahtamaan monelta kantilta kohdalleen, joten lopulta päätös suostumuksesta syntyi nopealla tahdilla, hän sanoo.

Nikkilä teki pitkän virkauran Uuraisilla, Konnevedellä ja Pihtiputaalla, mutta vuonna 2010 hän loikkasi kunnanjohtajan tuolilta yrityselämään. Nyt hän on pihtiputaalaisen kasvuyrityksen Keski-Suomen Betonirakenteen talous- ja hallintopäällikkö. Millaisia uusia eväitä hän tuo kunnallismaailmaan retkeltään yritysmaailmassa?

– Tietynlaista suoraviivaisuutta. Kunnissa esimerkiksi tavoitteiden asettaminen ja stratagiatyö tehdään herkästi liian monimutkaiseksi. Pitää keskittyä vähempiin asioihin muutoksen aikaansaamiseksi eikä parantaa koko maailma joka vuosi, hän kärjistää.

– Yrityselämän katsominen sisältäpäin toi paljon hyödyllistä tietoa kunnanjohtajan arkeen.

Tuulista menoa

Nikkilä ei hätkähdä Kinnulan kunnallispolitiikan tuulista menoa. Kolme edellistä kunnanjohtajaa – Kauko-Pekka Moilanen, Juha Urpilainen ja Pekka Kanervio – ovat lähteneet virasta luottamuspulan vuoksi.

Hän tulee johtajaksi luottavaisin mielin, sillä hän tuntee synnyinkuntansa väen ja tykkää sen persoonista ja hauskasta kansanluonteesta. Hän uskoo, että puhuri on käännettävissä myötätuuleksi.

– En usko monimutkaisiin oppeihin. Kun päätöksenteko ja valmistelu on avointa, kuunnellaan kuntalaisia, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, niin eri näkemyksistä on jalostettavissa päätöksiä, joilla kunnan kehitystä viedään eteenpäin.

– Valtuusto näyttää suunnan, kunnanhallitus etsii valtatien ja virkamiehet katselevat pienemmät polut, joilla asiat pannaan palanen kerrallaan kuntoon. Toimintatavat pitää keskustella riittävän selkeiksi, ja kunkin tahon täytyy ymmärtää roolinsa ja kunnioittaa sovittuja menettelytapoja.

– Perehdyn asioihin ja kuuntelen aiemmin tehtyjä linjauksia. Yhdessä katsotaan, tarvitseeko tehdä tarkistuksia.

– Elinkeinoelämän kehittäminen on yksi kunnanjohtajan työni painopisteistä, hän lupaa.

Pienet kunnat ahtaalla

Kuntatalouden haasteet ovat laittaneet pienet kunnat ahtaalle. Kuntaliitos voi väijyä lähivuosina Kinnulankin yllä, jos alijäämäinen talous ei käänny.

Erkki Nikkilän isä Vilho Kinnunen oli Kinnulan ensimmäinen kunnanjohtaja. Onko hänen poikansa Kinnulan viimeinen kunnanjohtaja?

– Kinnulalla on samat mahdollisuudet menestyä kuin muillakin pienillä kunnilla, joten ei heitetä vielä kirvestä kaivoon. Viime kädessä kuntien tulevaisuus riippuu valtiovallan toimenpiteistä. Jos sote olisi mennyt maaliin, se olisi selkeyttänyt kuntakentän roolijakoa. Mitä valtio haluaa kuntien tekevän, sen aika näyttää.

Hänestä kuntien luontevin rooli olisi huolehtia elinvoimasta, koulutuksesta ja maankäytöstä.

– Sitä olen aina miettinyt, miksi valtio yrittää lopettaa hallinnollisin toimenpitein pienistä kunnista sen kehitysenergian, innon ja osaamisen, joka niissä on. Olisiko Keski-Suomessa yhtä monipuolinen yrityselämä, jos koko maakunta olisi ollut yhtenä kuntana viimeiset 20 vuotta? Epäilen vahvasti, että ei olisi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .