Isisin ryöstösaalista liikkunee Suomessakin

Lähi-idästä varastettujen muinaisesineiden uskotaan tulevan Venäjältä ja kulkevan Suomen kautta EU:n markkinoille.

Tutkijoiden mukaan Syyrian ja Irakin kriisialueilta varastettuja muinaisesineitä liikkuu todennäköisesti myös Suomessa.

Vanhimmat ryöstetyt ja Eurooppaan salakuljetetut esineet ovat vuosituhansien takaa.

Alan tutkijoilla on Helsingin yliopiston kulttuuriperinnön apulaisprofessorin Visa Immosen mukaan käsitys, että Lähi-idästä on salakuljetettu esineitä myös Suomeen. Ainakin osa niistä on terroristijärjestö Isisin ryöstösaalista.

– Esineiden määrästä meillä ei ole varmaa tietoa, Immonen sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan Suomi toimii pääasiassa kauttakulkumaana. Tavara tulee Venäjältä ja siirretään Suomen läpi Länsi-Euroopan markkinoille.

– Sodat Syyriassa ja Irakissa ovat kiihdyttäneet muinaisesineiden tuhoamista ja toisaalta salakuljetusta muihin maihin. Isis on perinteisesti rahoittanut toimintaansa myymällä antiikkiesineitä pimeillä markkinoilla. Toiminta on hyvin järjestelmällistä.

Tavaroita ryöstetään kriisialueiden museoista, arkistoista ja arkeologisista kohteista.

Kaksi vuotta sitten tullin haaviin jäi keraaminen laatta 1400-luvulta. Esineen epäiltiin olevan Isisin Syyrian Palmyrasta ryöstämä. Järjestö oli hieman aikaisemmin tuhonnut Palmyran muinaiskaupunkia.

Tullin epäily osoittautui kuitenkin tuolloin vääräksi hälytykseksi.

Immosen mukaan tuon jälkeenkin rajan yli tulleita esineitä on tutkittu.

– Nämä esineet vaikuttivat Lähi-idästä tuoduilta, mutta ne osoittautuivat väärennöksiksi. Niiden tuonti ei ole laitonta.

Iso ongelma Euroopassa

Muualla Euroopassa ongelma on iso ja tavaraa tulee paljon.

– Kaikkien esineiden alkuperää ei tiedetä. Osa voi olla laillista, mutta osa on laitonta. Kunnon dokumentaatio usein puuttuu, Immonen sanoo.

Pimeillä markkinoilla ostajina toimivat pääasiassa keräilijät.

Vanhimmat esineet ovat usean tuhannen vuoden takaa. Markkinoilla on havaittu esimerkiksi babylonialaisia ja sumerilaisia esineitä.

– Suurin osa on toki nuorempaa ja ajoittuu ajanlaskumme alusta keskiajalle.

Haaviin on jäänyt muun muassa nuolenpäätauluja, pienoisveistoksia ja keramiikkaa sekä kiveen hakattuja tekstejä tai reliefejä.

– Mitä isompi esine, sitä vaikeampi sitä on liikuttaa. Siksi kauas lähtömaastaan kulkeutunut esineistö on pääosin pientä.

Immosen mukaan ongelmana Suomessa on, ettei täällä ole henkilöitä, jotka työskentelisivät asian kanssa kokopäiväisesti.

– Esimerkiksi Kansallismuseossa on henkilöitä, jotka tekevät asian kanssa töitä. He ovat myös yhteydessä viranomaisiin, jos löytävät jotain epäilyttävää. Mutta kukaan ei pysty keskittymään asiaan kokoaikaisesti.

Kansallismuseossa ei ole esimerkiksi Lähi-idän esineistön asiantuntijaa.

Immonen korostaa, että museoilla on oikeus hankkia laillisia muinaisesineitä. Jos esineen alkuperä jää selvittämättä, se aiheuttaa tutkijoille ongelman siitä, pitäisikö esine silti tutkia.

– Toinen vaihtoehto on tehdä tiukka rajaus siitä, että alkuperältään epäselviä esineitä ei tutkita, Immonen sanoo.

Tilanteen laajuus kartoitetaan

Suomessa on tarkoitus aloittaa selvitys, miten paljon laittomia muinaisesineitä maassa liikkuu. Samalla määritellään muinaisesineiden käsittelyyn liittyviä eettisiä periaatteita.

Tähän saakka tutkijat eivät ole juurikaan pohtineet esineiden alkuperää.

Lisäksi kehitellään työtapoja, joilla esineen alkuperän voi varmistaa. Hanke myös kokoaa tietopaketin, jonka pohjalta alan toimijat voivat tehdä päätöksiä esineistä.

Aiheesta järjestetään kansainvälinen symposium Kansallismuseossa Helsingissä 5.–6. kesäkuuta.