Jämsä onnistui tasapainoilemaan pettävällä tulopohjalla

Jämsä kamppailee tänä vuonna tiukan säästöohjelman kanssa, mutta viime vuoden tulos oli reilusti ylijäämäinen, 1,5 miljoonaa euroa. Tulos tosin saavutettiin pääasiassa osakkeiden myynnillä ja osingoilla, mutta vuoden aikana toimialoilla on myös pienennetty toimintakatetta noin 3 miljoonan euron edestä.

– Jämsän tilinpäätös osoittaa, että kaikessa toiminnassa on vuoden aikana huomioitu tiukka talous. Tulopohjan pettämiseen nähden tilanne on saatu pysymään tasapainossa ja kaupungin tuottamat palvelut ovat edelleen hyvällä tasolla, talousjohtaja Ari Luostarinen analysoi.

Verotulokertymä oli noin 700 000 euroa parempi kuin lisätalousarviossa, mutta edelliseen tilinpäätökseen verraten verotulot vähenivät 1,3 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia tuli tilivuonna noin 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Valtionosuudet ovat kuitenkin vuodesta 2016 heikentyneet vuoteen 2018 noin 3,3 miljoonaa euroa.

Investoinnit alittuivat budjetoidusta. Tähän vaikuttivat muun muassa kylpyläinvestoinnin lykkääntyminen, muutamien kohteiden kustannusten alittuminen ja Lukkoilakodin remontin siirtyminen. Jämsänkosken yhtenäiskoulun rahoitus on hoidettu leasingrahoituksella.

Himoksen alueella yrityksiltä ei investointihalukkuutta löytynyt suunnitellussa määrin, joten kaikkia alueelle suunniteltuja investointihankkeita ei toteutettu.

Huomattavimpia vuonna 2018 valmistuneita investointeja olivat uimahallin peruskorjaus, sairaalan putkistoremontti ja Kelhänkadun virastotalon saneeraus. Jokivarren puukoulun käyttöönottoa jouduttiin siirtämään loppuvuodesta sattuneen tulipalon vuoksi.

Vuosikate koheni 300 000 eurolla edellisvuoteen verrattuna ja oli 5,3 miljoonaa euroa, mutta ei vieläkään riittänyt vuosipoistoihin.

Omavaraisuusaste on hyvällä tasolla, kun se on yli 60 prosenttia. Tätä tasoa Jämsä hätyyttelee, sillä omavaraisuusaste oli 59,77 prosenttia, aavistuksen heikompi kuin edellisenä vuonna.

Pitkäaikaisia lainoja kaupungilla on 42,9 miljoonaa euroa, joka on asukasta kohden 2 083 euroa. Lainamäärä on huomattavasti alle kuntien keskiarvon.

– Tilinpäätös osoittaa, että kokonaisuutena kriisikuntakriteerit eivät täyty, Luostarinen summaa.

Kuntasektorilla ei ole jatkossakaan odotettavissa lihavia vuosia.

– Jämsässä rasitteena ovat epäkurantti kiinteistömassa, negatiivinen muuttoliike, työpaikkojen väheneminen sekä ikärakenteen muutos, Luostarinen luettelee.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .