Jämsässä sijaitsevat Keski-Suomen ainoat maauimalat – Päästäänkö Jyväskylässä lähivuosina virkistymään trendikkäässä ulkouimalassa?

Ulkouimaloiden suosio palasi. Tampereen Kaleva herättää ihastusta.

Jämsän keskustassa sijaitsee toinen Keski-Suomen kahdesta maauimalasta. Sen rannalla on käynyt tänä kesänä vilske. Koulujen alettua meno hieman hiljenee, mutta vielä tarkenee uida. Ulkopaikkakuntalaisen silmin Jämsän maauimala on miellyttävä paikka.

– Tämä on siisti ranta, ja vesi kuulemma todella lämmintä, kertoo ensimmäistä kertaa maauimalassa vieraillut juupajokelainen Niina Paavola.

Veden lämpötilaa arvioineet lapset Amanda, 5, ja Noel, 3, Salminen ovat olleen kesän ajan vesipetoja.

– Olisi kiva, jos täällä pääsisi hyppimään, lapset ovat kovia hyppimään veteen, Paavola sanoo.

Nyt maauimalassa on laiturilta hyppiminen kielletty.

Liikuntapaikoista listaa pitävän Lipas-tietokannan mukaan myös toinen keskisuomalainen maauimala sijaitsee niinikään Jämsässä, Kaipolan Tiirinniemessä.

Jämsän maauimala on perustettu vuonna 1981. Jämsän kaupungin liikuntapaikkamestari Jani Virtanen kertoo, että maauimala on käytännössä puiston keskelle kaivettu, hiekkapohjainen kuoppa. Se ei siis ole perinteinen allasmallinen maauimala, vaan pohjassa on hiekan alla suodatinkangas. Vesi tulee uimalaan taivaalta.

– Maauimalaan ei johdeta vettä, paitsi tänä keväänä, kun uimala tyhjennettiin. Pintavedet ja sadevedet täyttävät uimalan.

Uimalan keskellä on suihkulähde, joka hapettaa veden. Aikana ennen suihkulähdettä maauimalan veteen jouduttiin käyttämään kemikaaleja, kuten kalkkia, jotta sen laatua saatiin parannettua.

Jämsän maauimalan varustuksena on pukukopit ja käymälä.

Kävijäarviota kesän uimareista ei ole. Virtanen kuitenkin sanoo, että tämä kesä on ollut keskimääräisesti aiempia parempi.

– Maauimala ei ole EU-ranta, jonka määrite on uimakauden aikana yli 100 kävijää päivässä.

Virtanen arvioi, että tänä kesänä joinakin päivinä raja on voinut ylittyä, mutta esimerkiksi viime kesän huonot säät pitivät rannan tyhjempänä.

– Nyt tuntuu, että maauimalakin on hieman piristynyt, kun aluetta on laitettu uusiksi.

Suurin syy maauimalan rakentamiselle oli Virtasen mukaan se, että kaupungin halki virtaava Jämsänjoki oli pitkään ollut huonossa kunnossa ja sen vesi oli uimakelvotonta.

– Nykyään vesi on uimakuntoista, mutta 80-luvulla ei ollut. Keskusta-alueelle saatiin uimaranta maauimalan avulla.

Jos maauimalaa ei olisi, sitä tuskin nyt rakennettaisi.

– En usko, että varsinkaan tällaisessa taloudellisessa tilanteessa.

Monessa suuressa kaupungissa on maauimala, nyt uusimpana Tampereella. Kalevaan avattiin kiitosta kerännyt uimala. Jyväskylän liikuntapalveluiden liikuntapaikkavastaava Tuomo Mäkinen kertoo, että Jyväskylän kaupungin investointilistalla ei maauimalaa ole.

– Nyt kehitetään muita liikuntapaikkoja. Meillä on useita paikkoja, joita laitetaan kuntoon parhaillaan.

Mäkinen ei koe, että maauimala olisi Jyväskylässä ensisijainen kohde muutenkaan, sillä järviä riittää.

– Meillä on 35 uimarantaa tällä hetkellä, eli uimaan kyllä pääsee. Keskustan alueellakin on 4 rantaa kilometrin säteellä, ja niillä onkin tänä kesänä ollut kovasti käyttöä, hän sanoo.

Hän muistelee, että joskus kehitysideoinnin yhteydessä maauimalan rakentamista on ohimennen väläytelty, mutta pidemmälle ajatus ei ole kehittynyt.

– Se on aika kallis systeemi, ja meillä on muitakin ylläpidettäviä kohteita, Mäkinen pohtii.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .