Järviä rehevöittävästä vieraslajista voi tulla tärkeä biokaasulähde tai lannoitetta – se selviää kolmen vuoden päästä

Vesistöissä kasvava vieraslaji kanadanvesirutto on levinnyt satoihin järviin Etelä- ja Keski-Suomessa. Runsaita kasvustoja on myös Koillismaalla ja Lapissa. Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja ProAgria Oulu kehittävät kolmivuotisessa hankkeessa tapoja poistaa vesiruttoa vesistöistä ja selvittävät mahdollisuuksia saada poistetut kasvimassat hyötykäyttöön.

Projektipäällikkö Ritva Nilivaara-Koskela Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että vieraslaji on järville haitallinen.

– Laji pahimmillaan muodostaa koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Se tukahduttaa muiden lajien kasvua, aiheuttaa happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä. Se voi levitä veneestä, saappaista ja pyydyksistä, ja on myös arveltu, että linnut levittävät tätä vieraslajia, sanoo Nilivaara-Koskela talven yli selviävästä kasvista.

Selvitystyö on otsikoitu: Vesiruton ravinteet ja energia talteen. Vesiruttoa korjataan laajamittaisesti Kuusamon Vuotunki-järvestä ensi ja seuraavana kesänä. Samalla arvioidaan tekniset ja taloudelliset edellytykset vesiruton hyödyntämiseen. EU-rahoitteinen hanke on kustannuksiltaan noin 350 000 euroa. Sitä rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto/Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus, Koneyrittäjienliitto ja Maa- ja vesitekniikan tukisäätiö.

Vesiruton potentiaali biokaasuntuotannossa selvitetään sekä laboratoriossa että maatilakokoluokan biokaasutuskokeissa. Massa voitaneen jalostaa myös maanparannukseen ja lannoitukseen. Alustavasti vaikuttaa siltä, että kasvusto soveltuu erinomaisesti lisäsyötteeksi biokaasulaitoksen mädätysprosessiin. Tavoitteina on poistaa kasvustoja ekologisesti kestävästi ja löytää kannattava tapa hyödyntää kasvit.

– Kasvustoa poistetaan pääasiassa harvasilmäisellä raivausnuotalla. Mahdollisesti voidaan tunnistaa myös käytössä olevien korjuumenetelmien ja maatalouskoneiden kehittämistarpeita, kertoo Nilivaara-Koskela.

Keskisuomalainen arvokas lintujärvi Pyhäjärvi Äänekosken ja Konneveden rajalla on saamassa oman kunnostussuunnitelman. Paikoin pahasti ruohottuneen järven rannoilla on lintutornit molempien kuntien puolella. Äänekosken vs. ympäristöpäällikkö Jonna Heinäsen mukaan myös kunnostus tehdään kuntien yhteistyönä. Konneveden ympäristönsuojelusihteeri Johanna Mykkäsen mukaan kunnostus tulee selkeään tarpeeseen.

– Arvokas Natura-lintujärvi on huonokuntoisimpien järvien joukossa maakunnassa. Muuttolinnut suosivat järveä levähdyspaikkana. Se on matala järvi ja kärsii umpeenkasvusta. Vesiruttokin on mahdollinen, mutta siitä meillä ei ole tietoa. Saimme Keski-Suomen ely-keskuksen avustuspäätöksen alkuselvityksiin noin viikko sitten. Konsulttimme tekevät alkuselvityksen, mutta heidän kalenterinsa olivat jo hyvin täynnä. Saimme tiedon alkavaa kesäkautta ajatellen aika myöhään. Selvitystä kasveista ja eläimistä tehtäneen parina kesäkautena, ja niissä selvitämme umpeenkasvun aiheuttajat, kertoo Mykkänen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .