Jäsenmäärät vähenevät – vain perussuomalaisilla kasvua

Eduskuntapuolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on laskenut selvästi ja tarkentunut entistä todenmukaisemmaksi. Vain perussuomalaiset on saanut nettona lisää jäseniä kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Kyseisiin kahdeksaan puolueeseen kuuluu noin 263 000 henkeä, selviää Keskisuomalaisen puolueilta keräämistä tiedoista. Määrä on kutistunut vaalikaudessa jopa noin 45 000:llä. Turun Sanomien (15.4.2013) mukaan eduskuntapuolueisiin kuului eduskuntavaalien 2011 jälkeen 308 000 ja kaksi vuotta myöhemmin huhtikuussa 2013 noin 300 000 henkeä.

Yhteispotin reipasta sulamista selittää eniten se, että ylivoimaisesti suurin puolue, keskusta, on siivonnut jäsenrekisteriään urakalla vastaamaan todellisuutta. Lisäksi ikääntyneitä jäseniä kuolee eikä nuoria tule tilalle yhtä paljon.

Keskustan jäsenmäärä on pudonnut kaksi vuotta sitten ilmoitetusta luvusta noin 30 000:lla 119 500:aan. Keskustan lukua on vääristänyt muun muassa se, että aikoinaan vanhemmat saattoivat lisätä jäseniksi lapsensakin näiden tietämättä ja rekisterissä on ollut myös edesmenneitä ihmisiä.

– Olemme soittaneet lähes jokaiselle jäsenelle kahden viime vuoden aikana ja tarkistaneet jäsenyys- ynnä muita sellaisia tietoja. Uskaltaisin sanoa, että tämän hetkinen jäsenmäärämme ja rekisterimme on hyvinkin ajan tasalla, kertoo keskustan hallintopäällikkö Merja Perälä.

Vihreiden aktiivimäärä kasvanut

Myös vihreät on menettänyt jäseniään noin viidenneksen. Jäseniä oli viime vuoden lopussa 6?345 ja tasan kaksi vuotta aiemmin 8 034. Vihreiden järjestöpäällikkö Ville Tuominen kuvaa vuotta 2012 heidän historiansa parhaaksi.

– Vaalien 2011 jälkeen alkanut jäsenryntäys näkyi vielä, ja sen päälle tuli paljon uusia jäseniä presidentinvaalien (2012) kampanjan innoittamina. Nyt monet vain tuen osoitukseksi liittyneet ovat jättäytyneet pois.

Tuominen näkee tilanteen silti positiivisena.

– Aktiivimäärämme on kasvanut. Lisäksi jäsenmäärä lähti jälleen kasvuun (kevään eduskunta-) vaalien jälkeen. Arvioin, että määrä kasvaa tänä vuonna seitsemän prosenttia ilman yllättäviä tapahtumia tai kampanjoita.

Vaalit piristävät usein muidenkin puolueiden jäsenmääriä ainakin joksikin aikaa.

Kohut vaikuttavat

Myös SDP:n, kokoomuksen, RKP:n, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien jäsenmäärät ovat kutistuneet kahden vuoden takaisesta, enimmillään SDP:n kahdeksan–yhdeksän prosenttia. Osa puolueista ilmoittaa jäsenmääränsä liian ympäripyöreästi tarkan muutoksen laskemiseksi.

Toiseksi suurimmalla puolueella SDP:llä on nyt noin 42 000 jäsentä. Puolueen hallintopäällikkö Ville Wallin selittää laskua iäkkäiden jäsenten poismenolla. Poliittisia syitä hän ei pidä suurena syynä. SDP:n kannatus matelee historiallisen alhaalla, ja puheenjohtaja Antti Rinteeseen kohdistuu myös voimakasta arvostelua.

– Se ei ole merkittävä muuttuja jäsenmäärän kehitykselle, Wallin sanoo.

Myös monista muista puolueista kerrotaan, että jäsenmäärää kutistaa varsinkin luonnollinen poistuma.

Perussuomalaiset sen sijaan on paisunut kahden vuoden takaisesta neljänneksellä noin 10 000 jäseneen ja ohittanut vihreät selvästi. Puolue on joukon nuorin. Se perustettiin vuonna 1995. Kannatus pomppasi suurimpien joukkoon eduskuntavaaleissa 2011.

– 10 000 ei ole kauhean iso määrä, mutta lähdimme nollasta. Meillä ei ole ollut ikinä esimerkiksi jäsenhankintakampanjaa. Jäsenkunta on kasvanut koko ajan rauhallisesti, kertoo alusta asti mukana ollut puolueen projektijohtaja ja ex-puoluesihteeri Ossi Sandvik.

Nähtäväksi jää, mihin puolueen jäsenmäärä asettuu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.