JHL puhuu työmarkkinoista pakolaisten kanssa – Suunnitteilla kiertue vastaanottokeskuksissa

Kuinka paljon palkkaa kuuluu saada? Mitä tapahtuu, jos sairastuu tai menettää työnsä? Vastaukset saattavat olla kantasuomalaisille itsestään selviä, mutta monelle turvapaikanhakijalle työelämään liittyvät kysymykset voivat olla mysteeri.

Ammattiliitot pyrkivät paikkaamaan turvapaikanhakijoiden epätietoutta työmarkkinoiden toimintatavoista Suomessa erilaisilla koulutuksilla ja neuvontapalveluilla. Näin ehkäistään myös mahdollisia hyväksikäyttöjä.

Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL suunnittelee infokiertuetta vastaanottokeskuksiin. Kiertueen ajankohdaksi on suunniteltu syksyä.

JHL:n sopimustoimitsija Mikko Siljanderin mukaan nyt työn alla on koulutuspaketti uusille maahantulijoille.

– Vastaanottokeskukset ovat jo saaneet ehdotuksia, joissa pyydetään työvoimaa parin euron tuntipalkkaa vastaan, Siljander sanoo.

Siljander toivoo, että pakolaisille valmisteltua koulutusta voitaisiin kokeilla jo toukokuussa.

– Nyt selvitämme, mitkä kysymykset ovat heille tärkeitä. Haluamme esimerkiksi kertoa, että he eivät voi työskennellä matalammilla palkoilla kuin mitä työehtosopimuksissa on sovittu, Siljander sanoo.

SAK antaa puhelinneuvontaa, STTK videokoulutusta

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK avasi maahanmuuttajataustaisille työntekijöille tarkoitetun neuvontapuhelimen maaliskuun lopulla. Reilun viikon ajan toimineen neuvontapalvelun tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajat alkuun työelämässä. Neuvontaa saa suomeksi ja englanniksi.

– Puhelinpalvelu on tarkoitettu kaikille riippumatta siitä, onko tullut Suomeen työskentelemään väliaikaisesti, onko vasta turvapaikkapäätöksen saanut tai onko asunut Suomessa jo pidempään, sanoo SAK:n maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä.

Lisäksi SAK muun muassa päivittää nettimateriaaliaan useille eri kielille, kuten arabiaksi, kiinaksi ja thaiksi.

STTK puolestaan on muun muassa tuottanut videosarjan, jossa kansanedustajat Nazima Razmyar (sd.) ja Ozan Yanar (vihr.) kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä.

Useat liitot jatkavat jo olemassa olevilla käytännöillä