JSN: Pelkät salassapitomerkinnät eivät estä tietojen julkaisua – toimittajilta vaaditaan tarkkaa harkintaa

Julkisen sanan neuvosto JSN on julkaissut kannanoton siitä, miten toimittajien olisi suotavaa luovia Journalistin ohjeiden, lehdistönvapauden ja Suomen lakien välimaastossa.

JSN lähtee kannanotossaan siitä, että lehdistönvapautta ei ole tarkoitettu turvaamaan niinkään toimittajien oikeuksia kuin kansalaisten oikeutta saada luotettavaa tietoa.

Lain tai salassapitomääräyksen rikkominen voi tulla toimittajalle kysymykseen poikkeustapauksissa, jos kyse on yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon hankkimisesta ja julkaisemisesta. Toimittajien on kuitenkin harkittava tarkkaan, mikäli näin aiotaan tehdä.

Merkittävät tiedot voivat kertoa esimerkiksi vallan väärinkäytöstä, korruptiosta, terveys- tai ympäristöhaitan aiheuttamisesta tai jonkun epäinhimillisestä kohtelusta.

– Erilaiset asiakirjojen salassapitomerkinnät, kuten leimat, embargot ja luottamuksellisuuslauselmat, voivat olla viite siitä, että tiedon julkaisemisessa on noudatettava erityistä harkintaa. Journalistin ohjeiden näkökulmasta pelkät merkinnät eivät kuitenkaan sido toimittajia, kannanotossa sanotaan.

Neuvosto perustelee kantaansa sillä, että demokratiassa lehdistönvapauden ja vallankäytön suhteen kuuluu olla jännitteinen. Yksi toimittajien tehtävä on huolehtia yhteiskunnallisen vallankäytön läpinäkyvyydestä ja julkaista myös asioita, joiden julkaisun joku haluaisi estää.

Alkusysäys Viestikoelaitos-kohusta

Viime joulukuussa Helsingin Sanomat julkaisi jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta käyttäen lähteenä salaiseksi merkittyjä

asiakirjoja. Uutisoinnista syntyi vilkas keskustelu, ja tammikuussa JSN kertoi ryhtyvänsä laatimaan kannanottoa. Kannanotto ei kuitenkaan käsittele kyseistä artikkelia, vaan sitä yleisemmän tason kysymyksiä.

Kannanottoa ei ole tarkoitettu niinkään ohjeeksi toimittajille. Sen tavoitteena on avata suurelle yleisölle sitä, miksi tiedotusvälineet toimivat kuten toimivat.

JSN:n mukaan kannanotto ja sananvapauden merkityksen selventäminen ovat tärkeitä myös siksi, että sanan- ja lehdistönvapaudet ovat heikentyneet monissa Euroopan maissa viime vuosina.

Iltalehdelle langettava päätös tietojen puutteellisesti tarkistamisesta

JSN antoi Iltalehdelle langettavan päätöksen. Päätös koskee Iltalehden julkaisemaa juttua venäläisnaisesta, jonka sanotaan menettäneen muistinsa veritauti porfyrian takia.

JSN:n mukaan lehti ei ollut tarkistanut tietoja riittävästi eikä se pystynyt perustelemaan juttunsa tietojen oikeellisuutta. Naisen tarinaa kerrotaan muissa tiedotusvälineissä muun muassa versiona, jossa muistiongelmat johtuvatkin aivovauriosta.

JSN myös pyysi päätöstään varten lausunnon asiantuntijalta, jonka mukaan porfyria ei aiheuta jutussa kuvatun kaltaista muistinmenetystä.

Neuvoston mukaan jutun tietolähteisiin ei suhtauduttu riittävän kriittisesti eikä olennaista asiavirhettä korjattu, joten se antoi Iltalehdelle huomautuksen.

Vapauttavia päätöksiä epätarkasta ilmaisusta ja nimen julkaisusta

Neuvosto antoi myös kaksi vapauttavaa päätöstä.

Ensimmäinen vapauttavista päätöksistä tehtiin Aamulehden jutusta, jossa kerrottiin työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksista. Kantelijan mukaan jutussa kerrottiin virheellisesti aktiivimallin aktivoineen 46 prosenttia työttömistä, vaikka jo ennen mallin voimaantuloa aktiivisuusehdon täytti yli 40 prosenttia työttömistä.

Neuvosto arvioi, että vaikka jutussa käytettiin joitakin epätarkkoja ilmaisuja, niiden sisältö kävi jutusta ilmi eikä jutussa siten ollut olennaisia asiavirheitä. Neuvoston 11 jäsenestä kaksi jätti eriävän mielipiteen päätöksestä.

Toisessa vapauttavassa päätöksessä oli kyse rakennusvirheiden takia käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun rakennustarkastajan nimen julkaisusta. KP24.fi-verkkosivusto, Kalajokilaakso ja Nivala-lehti julkaisivat kunnan rakennustarkastajan nimen ja virka-aseman, vaikka riidassa oli kyse yksityisomistuksessa olevan talon kaupasta.

JSN arvioi, että riita-asia liittyi olennaisesti rakennustarkastajan virkatehtävien toimialaan ja oli paikallisesti merkittävä, joten nimen julkaisu ei rikkonut hyvää journalistista tapaa.