Avioliittolaista huomiota herättäneen lausunnon antanut professori ei loukannut hyvää tieteellistä käytäntöä

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan eduskunnalle antamassa asiantuntijalausunnossa ei Jyväskylän yliopiston rehtorin mukaan loukattu hyvää tieteellistä käytäntöä. Rehtorin päätös liittyy tapaukseen, jossa Puolimatka antoi eduskunnan lakivaliokunnalle lausunnon liittyen sukupuolineutraaliin avioliittolakiin.

Puolimatka oli lakivaliokunnan asiantuntijakeskustelussa kuultavana viime huhtikuussa koskien avioliittolain muuttumista. Lausunnossaan Puolimatkan pääteesejä olivat muun muassa, että "heteroseksuaalinen ja homoseksuaalinen parisuhde ovat ominaisluonteeltaan ja normatiiviselta rakenteeltaan niin erilaisia, että niiden sovittaminen yhden ja saman instituution alaisuuteen haittaa niiden molempien kehittämistä myönteisellä tavalla," ja että "sukupuolineutraali avioliittolaki loukkaa lapsen oikeutta kasvaa perheessä, jossa hän saa rakentaa identiteettiään läheisessä vuorovaikutuksessa biologiseen isäänsä ja äitiinsä".

Muun muassa Helsingin vihreä luottamushenkilö Lilja Tamminen kyseenalaisti Puolimatkan asiantuntijalausuntoa ja sen lähdeviitteitä blogissaan viime huhtikuussa.

"Ei yksiselitteisiä vaatimuksia"

Jyväskylän yliopistossa selvitettiin, oliko Puolimatkan lausunto laadittu hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Asiassa tehtiin Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeistuksen mukainen esiselvitys, jonka lopputuloksena rehtori Matti Manninen totesi keskiviikkona, että epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta osoittautui aiheettomaksi.

Tutkinnan kohteena oli se, olivatko Puolimatkan asiantuntijalausunnossa käytetyt lähdeviitteet hyvän tieteellisen käytännön mukaisia. Lisäksi tutkittiin, ohittiko Puolimatka johtopäätöksiä tukemattomia tutkimustuloksia, ja syyllistyikö hän siten mahdollisesti hyvän tieteellisen käytännön loukkaukseen.

– Rehtori on tutkinut Puolimatkan lausunnon lähdeviittaukset niiltä osin, kuin niistä oli pyydetty selvitystä, ja todennut ettei lähdeviittauksissa oltu loukattu hyvää tieteellistä käytäntöä, kertoo yliopiston lakimies Anu Ikävalko.

Rehtori Mannisen mukaan esimerkiksi lähdeviittausten lukumäärälle tai niiden käytölle ei voida asettaa yksiselitteisiä vaatimuksia, koska tutkintapyynnön kohteena ei ollut normaali tieteellisessä toiminnassa syntynyt julkaisu, vaan eduskunnalle annettu asiantuntijalausunto.

Rehtori toteaa myös, ettei asiantuntijalausunnoille ja tieteellisille julkaisuille voida asettaa samanlaisia vaatimuksia myöskään siitä syystä, että asiantuntijalausunnon laatimiselle on annettu usein lyhyehkö määräaika.

Asiasta oli pyytänyt selvitystä yksi yksityishenkilö. Rehtorin päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää asiasta tutkimuseettiseltä neuvottelukunnalta lausuntoa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .