Jatkuvan koulutuksen eväät luodaan jo kotona

Uutisen takana

Yhden ammatin työura ei ole enää tätä päivää, vaan miljoona suomalaista täytyy kouluttaa uuteen ammattiin. Haasteena on myös se, että Suomessa on samaan aikaan työttömyyttä ja hirveä pula osaajista.

Suomessa eletään yhä noususuhdanteessa, joten osaajia tarvitaan. Yksin teknologiateollisuus tarvitsee yli 10 000 uutta osaajaa. Muutaman vuoden päästä tarve on jo yli 50 000 työntekijää.

Yhtenä ongelmana on se, että ihmisistä kouluttautuvat juuri ne työelämässä mukana olevat, joilla on jo hyvät edellytykset pärjätä työmarkkinoilla. Kärjessä ovat korkeasti koulutetut naiset ja häntäpäässä perinteiset miesduunarit.

Ne ihmiset, jotka tarvitsisivat kipeimmin täydennyskoulutusta, eivät kouluttaudu kuin kriisin kautta. Kun he joutuvat työttömäksi, edessä on kurssille lähteminen pakon edessä.

Vaikeimmassa asemassa ovat ne puolisen miljoonaa työmarkkinoilla olevaa ihmistä, jotka ovat käyneet vain peruskoulun.

Kyse on pitkälti asenteesta ja motivaatiosta. Uuden oppiminen lähtee jo varhaislapsuudessa. Lapsi on utelias oppimaan uutta. Uteliaisuutta olisi pidettävä yllä koko ajan eikä kaataa oppia päähän pakon edessä. Oppimisen eväät luodaan kotona ja varhaiskasvatuksessa.

Valitettavasti niiden lasten määrä kasvaa, jotka eivät saa riittävää osaamispääomaa kotoa. Peruskoulun aloittavat lapset eivät ole samalla viivalla tiedoiltaan ja taidoiltaan. Siksi katse pitää siirtää jo peruskouluun, jotta se takaa riittävät taidot kaikille nuorille.

Oppivelvollisuuden pidentäminen voi olla yksi keino pienentää niiden syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrää, jotka ovat vain peruskoulun varassa. Se on yksi tapa luoda kulttuuria, jossa on tärkeää jatkaa opintoja ja kouluttautua.

Toisaalta kaikkia se ei auta. Jos opinnot eivät maistuneet peruskoulussa, ne eivät välttämättä innosta jatkossakaan. Siksi tarvitaan erilaisia tapoja hankkia tutkinto ja kouluttautua.

Monille nuorille työssäoppiminen sopii paremmin kuin koulun penkillä istuminen. Kun ammatilliset koulut karkaavat maaseudulla yhä kauemmaksi, työssäoppiminen on yksi vaihtoehto.

Työssäoppimisen yhtenä haasteena on yritysten koon pienentyminen. Pienillä yrityksillä on heikommat voimavarat kouluttaa ihmisiä kuin suurilla työpaikoilla.

Erilaista täydennyskoulutusta on Suomessa tarjolla runsaasti ja verkossa opiskeleminen tarjoaa lisää mahdollisuuksia. Aikuiskoulutus on kuitenkin hajallaan eikä se pysty aina ottamaan työmarkkinoiden tarpeita huomioon siten, että yritykset saavat oikeanlaisia osaajia.

Haasteena on myös se, että koko koulutusjärjestelmä on rakennettu aikana, jolloin yksi tutkinto takasi koko työuran. Tästä syystä koulutusjärjestelmää kehitettäessä on kyseenalaista kuunnella liikaa yritysjohtajia. He tarkastelevat 29 asiaa ainoastaan oman yrityksensä näkökulmasta.

Jos koulutusta kehitettäisiin ­liian yrityslähtöisesti, saattaisi se johtaa siihen, että Suomessa olisi kohta ainoastaan insinöörejä. Mitä sitten tapahtuu, jos työelämän tarpeet muuttuvat? Olisiko parempi kehittää koulutusta ja tutkintoja siten, että ne tukisivat ihmisten valmiuksien ja kykyjen kehittymistä, jotta ihmiset pystyisivät nykyistä paremmin reagoimaan työelämän muutoksiin?

Tutkintoperusteisuus muodostaa koulutuspohjan jatkossakin, mutta sitä pitää täydentää täsmäkoulutuksella. Esimerkiksi Varsinais-Suomen tuhansiin uusiin työpaikkoihin ei olisi löytynyt väkeä, jos heitä ei olisi koulutettu räätälöidyillä kursseilla, jotka pohjautuivat työssä tarvittaviin ammattitaitovaatimuksiin. Jos nopeutta ja ketteryyttä ei löydy, kaikki teollisuuden alat eivät voi toimia Suomessa.

Kirjoitus perustuu Suomi-Areenalla kuultuihin asiantuntijakeskusteluihin.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen politiikan toimittaja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .