Jenni Janakka opettaa naisille armollisuutta itseään kohtaan kirjassaan Röyhkeyskoulu – "Kirjani nimi on ystävällinen läimäys"

Jos kirjan nimi on Röyhkeyskoulu, niin tulisiko ensimmäisenä mieleen, että sen kantavia teemoja ovat lempeys ja armollisuus?

Juuri niin asia kuitenkin on, toteaa Jenni Janakka. Tammikuussa ilmestyneellä esikoistietokirjallaan hän haluaa kannustaa naisia tunnistamaan osaamisensa ja tuomaan sen rohkeasti esiin.

Sysäyksenä kirjoittamiselle toimi muutaman vuoden takainen keskustelu, jossa Janakka kuuli arvostamiensa ammattitaitoisten naisten puhuvan itsestään ja osaamisestaan vähätellen.

– Kirjani nimi on ystävällinen läimäys. Haluan herätellä naisia näkemään itsensä niin kuin toiset heidät näkevät. Ihminen on usein itselleen julmempi kuin kukaan muu.

Vaikka kyse ei ole yksinomaan naisten ongelmasta, Janakka on halunnut kirjoittaa kirjansa ”siskolta siskoille”. Hänen mielestään yhteiskunnan tulisi muuttua siten, että erityyppisiä ominaisuuksia – myös stereotyyppisesti naisellisiksi miellettyjä – arvostettaisiin monipuolisemmin, mutta yhteiskunnallinen muutos on helpoin saada aikaan vaikuttamalla yksilöihin.

– Agendani on, että tämän kirjan kirjoittamalla haluan tehdä oman kirjani tarpeettomaksi, Janakka hymähtää.

Lempeys ja armollisuus liittyvät täydellisyyden tavoitteluun, johon Janakan mukaan etenkin tyttöjä helposti kasvatetaan pienestä pitäen. Kirjassaan hän kertoo ohjelmointia opiskelevista tytöistä, jotka apua tarvitessaan mieluummin teeskentelevät, etteivät ole saaneet aikaan mitään, kuin näyttävät opettajalle valmiin koodin, joka on paria pientä virhettä lukuun ottamatta täysin oikein.

Virheitä välttelemällä ei kuitenkaan opi uutta. Siksi kannattaa mieluummin kokeilla rohkeasti ja hyväksyä se, ettei aina onnistu täydellisesti.

– Pitäisi oppia ajattelemaan, että virhe on asia, joka minulle sattuu. Se ei ole virhe minussa, Janakka korostaa.

Suurin haaste uudenlaiselle toiminnalle ovat Jenni Janakan mielestä huomaamattomat ennakkoasenteet. Esimerkiksi jokaisesta tapaamastamme uudesta ihmisestä muodostamme käsityksen, joka alusta lähtien vaikuttaa siihen, miten häneen suhtaudumme ja mihin asioihin jatkossa kiinnitämme huomiota.

Sama pätee myös ihmiseen itseensä: käsitys omasta persoonallisuudesta vaikuttaa kaikkeen toimintaan.

Stereotypisointi ja vanhojen käsitysten toistaminen on mitä suurimmassa määrin inhimillistä, Janakka tähdentää. Itsekin hän myöntää toimivansa niin jatkuvasti.

– Olemme omien äitiemme, isiemme ja myös isovanhempiemme kasvattamia. Arjen kiireessä helposti toistaa samoja sanoja ja toimintatapoja.

Juuri siksi hän pyrkii herättelemään ihmisiä huomaamaan omat tiedostamattomat ennakkoasenteensa. Vasta sen jälkeen niihin on mahdollista puuttua.

– Itselleen kiinni jääminen on parasta. Se on raivostuttavaa mutta samalla vapauttavaa, Janakka tiivistää.

Positiivista palautetta Janakka kertoo saaneensa kirjansa sisällön lisäksi kirjoitustyylistään. Teksti ei ole kuivakkaa, vaan tiukkaa asiatietoa säestävät puhekielisyys, huumori ja satunnaiset kirosanatkin.

Kepeä kirjoitustapa on luonteva puhetyöläiselle, joka kirjoittamisen lisäksi kiertää ympäri maata puhumassa samoista teemoista omassa showssaan.

– Jos vaikeissa asioissa kadotaan akateemiseen kieleen, se etäännyttää. Siksi haluan kertoa arkisella kielellä arkisista asioista. Tietoa on helpompi käsitellä, kun laittaa vitsiä väliin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .