Jo 50 000 sairastaa ilman palkkaa – "Koskee niin sanotusti duunarisopimuksia"

Hallitus kaavailee ensimmäisen sairauslomapäivän muuttamista palkattomaksi. Sairauskarenssi koskee kuitenkin tällä hetkellä jo noin 50?000 työntekijää. Arvio työntekijöiden määrästä laskettiin Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:ssa Keskisuomalaisen pyynnöstä.

Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta ei määrätä lainsäädännössä, mutta siitä on voinut sopia erikseen työehtosopimuksessa.

Palkattoman sairauspäivän sisältäviä työehtosopimuksia on muun muassa rakennus-, vartiointi-, kopio- ja tulostus- sekä kiinteistöpalvelualalla ja erityisteollisuudessa.

– Sairauskarenssi koskee niin sanotusti duunarisopimuksia, eikä sitä ole käytössä toimihenkilöillä, sanoo lakimies Anu-Tuija Lehto SAK:sta.

Sairauskarenssi myös poistuu, kun työsuhde on kestänyt tietyn ajan.

– Esimerkiksi rakennusalalla karenssi poistuu, kun työsuhde on kestänyt vuoden, Lehto kertoo.

"Saattaa lisätä sairaana työskentelyä"

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on esittänyt sairauspäivien korvaustason alentamista niin, että ensimmäinen päivä on vastaisuudessa palkaton ja päiviltä 2–9 maksetaan 80 prosenttia palkasta. Tavoitteena on, että sairauspäivien määrä vähenee ja yrityksille tulee säästöjä.

Palkattoman sairauspäivän vaikutuksista poissaoloihin ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Suomessa on noin 2,1 miljoonaa palkansaajaa, joten sairaus­karenssi koskee toistaiseksi vain hyvin pientä osaa.

Työterveyslaitoksessa epäillään, säilyvätkö sairauskarenssin säästöt pitkällä aikavälillä.

– Jos sairauslomien määrä pysyy samana, taloudellista säästöä voi tulla lyhyellä tähtäimellä hieman. Pitkällä tähtäimellä sairauskarenssi voi lisätä kustannuksia, sanoo työterveysyhteistyön palvelukeskuksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitokselta.

Sairauskarenssi saattaa Martimon mukaan lisätä sairaana työskentelyä. Hän muistuttaa, että sairaana työskentely lisää riskejä esimerkiksi tapaturmiin ja virheisiin.

Sairauslomat voivat pidentyä

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring uskoo karenssin lisäävän sairaana työskentelyä ja pidentävän sairauslomia.

– Jos akuutin sairauden vuoksi ei jää sairauslomalle, voi tämä kostautua taudin pitkittymisenä ja pitkänä sairaus­lomana. Lyhyiden sairauslomien määrä voi vähentyä, mutta toisaalta sairauslomien pituus saattaa kasvaa. Eli kokonaisuudessaan sairauspäivien määrä ei vähene.

Sairauslomien pidentymiseen voi Haringin mukaan vaikuttaa myös halu varmistaa, ettei saman sairauden vuoksi tule useampia palkattomia päiviä.

– Voi olla sellainen tilanne, että henkilö on ollut sairauslomalla jo muutaman päivän, mutta on vielä epävarma jaksamisestaan. Jos hän menee välillä töihin ja sairastuu uudelleen, myös karenssin joutuu kärsimään uudelleen. Tämä voi saada ihmisen hakemaan jatkoa sairauslomalle, Haring sanoo.

Poissaolojen määrä vaihdellut Ruotsissa

Työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk uskoo puolestaan, että työntekijän kasvava omavastuu vähentää poissaoloja. Hän viittaa Ruotsiin, jossa ensimmäinen sairauslomapäivä on ollut palkaton vuodesta 1993 lähtien.

– Ruotsissakin on havaittu, että mitä suurempi omavastuu poissaolosta on, sitä vähemmän niitä esiintyy.

Schugkin mukaan on mahdollista, että pidemmät poissaolot saattaisivat joissain tapauksissa lisääntyä.

– Kokonaisuuden kannalta en pidä sitä todennäköisenä, sillä poissaolot eivät ole vapaasti säädeltävissä, vaan toistuvissa poissaoloissa tarvitaan lääkärintodistus.

Martimo sanoo, että sairauspoissaolojen määrä on Ruotsissa vaihdellut sairauskarenssin voimassaolon aikana.

– Poissaolojen määrä on laskenut, noussut ja laskenut. Tähän on ollut monia muitakin syitä kuin sairauskarenssi.

Tapoja työskennellä työkyvyn mukaan

Martimon mukaan sairauspoissaolojen vähentämiseksi tarvitaan ennen kaikkea lisää työpaikkakohtaisia joustoja.

– Sairauslomalta paluuta pitäisi helpottaa huomattavasti. Esimerkiksi selkäkivun kanssa voi olla mahdollista työskennellä, mutta se edellyttää työtehtävien muokkaamista niin, että selkä ei rasitu. Myös osa-aikaisen työskentelyn mahdollisuuksia pitäisi lisätä, jotta vältetään pitkien sairauslomien muuttumista työkyvyttömyydeksi.

Schugk on samaa mieltä.

– Työpaikoilla pitää löytää tapoja, joilla voidaan helpottaa toimenkuvan muokkaamista ihmisen työkyvyn mukaan.