Jo yli 80 sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävää tekoa kasassa

Suomi 100 -vuonna etsitään sataa konkreettista tekoa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Suomalaiset organisaatiot ovat tehneet jo yli 80 tekoa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. 100 tasa-arvotekoa -hanke päässeekin tavoittelemaansa sataan tekoon, arvioi projektipäällikkö Liisa Ketolainen. Hänen mukaansa tekoja on jo julkistettujen tekojen lisäksi vielä useita "prosessissa".

– Määrän lisäksi tavoitteena on ollut se, että saamme tekoja kaikilta yhteiskunnan sektoreilta: yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Sekin on toteutunut.

Osallistujat ovat muun muassa järjestäneet tapahtumia, tehneet selvityksiä ja muuttaneet rekrytointikäytäntöjään.

– Suurin yllätys on ollut ulkoasiainministeriön vahva sitoutuminen tähän ja lähteminen mukaan niin isosti. Siitä olen tosi iloinen ja ylpeä, sanoo Ketolainen.

Ulkoasiainministeriö (UM) on hankkeen suurin yksittäinen osallistuja. Sen teot on laskettu yhdeksi, mutta niitä on yhteensä 150, monet ulkomailla.

– Tasa-arvo on edellytys kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Ilman sitä on vaikea saada edistystä millään sektorilla, perustelee osallistumista neuvonantaja Gisela Blumenthal ulkoasiainministeriöstä.

UM:n ministerit ovat mukana myös henkilökohtaisesti: Ulkoasiainministeri Timo Soini (uv.) on mukana White ribbon -kampanjassa, jonka tavoite on vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) puolestaan on luvannut olla osallistumatta pelkistä miehistä koostuviin paneeleihin.

Vain konkretia kelpaa

Hankkeeseen otetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä konkreettisia tekoja.

– Sellaiset ”jatkossa olemme tasa-arvoisempia” ei ihan riitä. Kolmas kriteeri on, että teon pitää olla uusi. Sen ei tarvitse olla uusi innovaatio, jota kukaan muu ei ole aiemmin tehnyt, vaan sen pitää tapahtua tässä ajassa. Meille on kyllä tarjottu sellaisia, että teimme viisi vuotta sitten tällaisen hankkeen. Keskitymme kuitenkin viime ja tänä vuonna tehtäviin hankkeisiin, kertoo Liisa Ketolainen.

Hänen mukaansa vain muutama kiinnostuksensa ilmaissut taho on jäänyt hankkeesta kokonaan pois. Hankkeen ulkopuolelle on jätetty esimerkiksi ideoita, joiden toteutumisesta ei ole varmuutta, ja tekoja, jotka eivät ole liittyneet juuri sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Miksi tasa-arvotyö?

Moni on Liisa Ketolaisen myös kysynyt, miksi nyky-Suomessa vielä pitää tehdä tasa-arvotyötä.

– Kukaan ei ihmettele, jos puhutaan kehitysmaista, mutta Suomen kohdalla kysytään, miksi tätä tarvitaan, meillähän on jo tasa-arvo. Mutta kun katsoo tilastoja, niin ei ole. Pörssiyhtiöiden johdossa ainakin vielä hetki sitten oli yksi nainen, siis neljä prosenttia. Samoin kunnanjohtajista alle parikymmentä prosenttia on naisia.

Iso ongelma on myös naisiin kohdistuva väkivalta, jonka yleisyydestä Suomea on moitittu useassakin yhteydessä.

Juhlavuoden hanke

100 tasa-arvotekoa on osa Suomen satavuotisjuhlavuotta. Sen takana on Naisjärjestöjen keskusliitto, yhteistyökumppaninaan sosiaali- ja terveysministeriön alainen Tasa-arvoasiain neuvottelukunta.

Tavoitteena on nimen mukaisesti kerätä sata tasa-arvoa edistävää tekoa vuoden aikana.

Hanke alkoi viime vuoden puolella ja se huipentuu juhlaan tämän vuoden marraskuussa.

Mukaan hyväksytään konkreettisia ja uusia tekoja, jotka tavalla tai toisella edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Tekojen tekijät ovat erilaisia organisaatioita.

Lisätietoa: www.tasaarvo100.fi

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .