Johannes Virolainen oli vahva sisäpolitiikassa, mutta näkyi myös kansainvälisillä kentillä

Virolaisesta elämäkerran kirjoittanut filosofian tohtori Kati Katajisto haluaa nostaa esille Johannes Virolaisen roolia kansainvälisen politiikan kentillä.

Valtioneuvos Johannes Virolainen (1914–2000) tunnetaan etenkin sisäpoliittisesta roolistaan, mutta Virolaisesta elämäkerran kirjoittanut filosofian tohtori Kati Katajisto haluaa nostaa esille myös hänen rooliaan kansainvälisen politiikan kentillä.

Virolainen vaikutti muun muassa pitkään Parlamenttienvälisessä liitossa (IPU) ja toimi jonkin aikaa jopa sen presidenttinä.

IPU:ssa Virolainen oli Katajiston mukaan Neuvostoliiton hyödyllinen yhteiskumppani, mutta Suomessa Tehtaankadun suhtautuminen Virolaiseen oli syrjivää varsinkin vuoden 1968 maailmanpoliittisten tapahtumien jälkeen.

Sisäpolitiikassa Virolainen muistetaan varsinkin siirtokarjalaisten asuttamisesta, hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta, koulutuspoliittisista uudistuksista ja maatalousväen aseman puolustamisesta.

Vaikka Virolainen kunnioitti perinteisiä arvoja, hän oli Katajiston mukaan ajatuksiltaan liberaali. Virolainen ei myöskään ollut nurkkapatriootti, vaikka isänmaa hänelle tärkeä olikin.

Suomalaisten täytyi Virolaisen mielestä pitää yllä yhteyksiä niin itään kuin länteen.

– Virolainen piti tärkeänä kertoa maailmalle, että Suomi oli puolueeton länsimainen demokratia, Katajisto sanoo.

Kati Katajiston teos Verraton Virolainen (Otava) julkistettiin tänään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Johanneksen puuttuva rautakanki

Kekkosen juhannusopommi räjähti Johannes Virolaisen silmille 1979