Joka kolmas kunta aikeissa korottaa lastentarhanopettajien palkkoja, selviää Uutissuomalaisen kyselystä

Noin kaksi viidestä kunnasta ei vielä osaa ottaa kantaa palkankorotuksiin.

Viime keväänä varhaiskasvatuksen opettajaa Päivi Kokkoa oikeastaan nolotti. Ei leikkirahaa -kampanjan ansiosta kaikkialla puhuttiin lastentarhanopettajien lähtöpalkasta, joka on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (kvtes) mukaan noin 2 300 euroa kuussa.

– Vanhemmatkin hämmästelivät, että teettekö te tuolla palkalla töitä.

Kokon omassa palkassa on muun muassa päiväkodin varajohtajan lisä, mutta häntä huolettavat erityisesti nuoret opettajat ja heidän pysymisensä alalla. Mielenosoituksessa Kokko kantoi kylttiä, jossa luki ”Oikeus ja kohtuus”. Se tiivistää hänen ajatuksensa: korkeakoulutetuille ammattilaisille kuuluu korkeakoulutetun palkka.

Korotusta tulossa joka kolmannessa

Lastentarhanopettajien palkkojen nostamista vähintään harkitaan hieman yli joka kolmannessa kunnassa, selviää Uutissuomalaisen kyselystä, johon vastasi noin 71 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja kaupungeista.

Korotuksista on jo päättänyt kuusi prosenttia vastanneista eli 13 kuntaa tai kaupunkia. 29 prosenttia vastaajista, 60 kuntaa, valitsi vastausvaihtoehdon ”mahdollisesti nostetaan”.

– Ammattiryhmiä on kunnassa monia kymmeniä, ellei satoja. Jos yli joka kolmas kunta vastaa, että juuri tämän ammattiryhmän palkkoja aiotaan nostaa, se on tälle ammattiryhmälle erinomainen tulos, kommentoi KT-kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas.

 

Joka neljäs ei nostoaikeissa

Kuusi prosenttia vastanneista (12 kuntaa) ilmoitti, että palkkoja on päätetty olla nostamatta. 19 prosenttia (40 kuntaa) arvioi, että palkkoja tuskin nostetaan.

Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen pitää lukuja surullisina. Päivi Kokkokin olisi odottanut, että korotuksiin lähtisivät kaikki kunnat.

– Lastentarhanopettajista on hirveä pula. Markkinatalouden mukaanhan silloin pitäisi maksaa enemmän liksaa. Jollain toisella alalla se toimisi niin, miksei meidän, Kokko ihmettelee.

Korotusaikeita on hieman muita useammin niissä kunnissa, jotka ovat kärsineet rekrytointiongelmista. Toisaalta niistä 60 prosenttia ilmoittaa maksavansa jo nyt kaikille lastentarhanopettajille enemmän kuin kvtesin määrittelemän minimin.

Noin kaksi viidestä (82 kuntaa) valitsi vastausvaihtoehdon ”en osaa sanoa/asia ei ole ollut esillä”. Ne todennäköisesti eivät vielä ole osanneet ennakoida neuvotteluiden lopputulosta. Kunnat nimittäin pohtivat parhaillaan, miten jakavat kunta-alan työehtosopimuksessa sovitun paikallisen järjestelyerän.

Korotusten taso jäämässä toivotusta

Palkankorotusten taso on kyselyn perusteella jäämässä reilusti Ei leikkirahaa -kampanjan tavoittelemasta noin 700 eurosta. Kyselyssä mahdollisten korotusten suuruutta kommentoi 73 kuntaa, joista kaikki tosin eivät suunnittele korotuksia. Osa valitsi useamman kuin yhden vaihtoehdon.

Helsinki, Espoo ja Kauniainen ilmoittivat korottavansa palkkoja yli 150 euroa kuukaudessa.

Yleisin suuruusluokka oli 51–100 euroa, minkä valitsi 34 kuntaa. Lähes yhtä yleinen vastaus oli korkeintaan 50 euroa kuussa (32 kuntaa).

– Korotukset ovat vielä todella pieniä. Eivät nämä vastaa työn vaativuutta, kommentoi Lastentarhanopettajaliiton Pakanen.

Työnantajapuolen Nybondas-Kangas puolestaan näkee, että 150 euroa on julkisen sektorin mittakaavassa paljon. Hän toteaa, että paikallisesti sovittava palkankorotus on kaikkiaan 1,2 prosenttia kvtes-palkkasummasta.

– Se tarkoittaisi, että esimerkiksi joka kolmas saisi 3,6 prosenttia tai joka kymmenes 12 prosenttia. Jos tehtäväkohtainen palkka on 2 500, 10 prosenttia on 250 euroa. 50 euroakin on 2 500 euron palkasta kaksi prosenttia.

Espoossa työskentelevän ja asuvan Päivi Kokon palkka nousee ensi vuonna 175 eurolla.

– Suunta on oikea, mutta ei todellakaan riittävä, hän kommentoi.

Kokko on jäänyt alalle, koska on itse työhön tyytyväinen. Hän nauttii perheiden kohtaamisesta ja pedagogiikan kehittämisestä arjessa.

– Tykkään siitä, että saan olla luova, liikkua, leikkiä sekä itse suunnitella ja kehittää työtäni.

Vaatimustaso noussut, rekrytointia halutaan helpottaa

Yleisimmät syyt lastentarhanopettajien palkankorotusaikeille ovat Uutissuomalaisen kyselyn mukaan tehtävän vaatimustason nousu ja tarve helpottaa rekrytointia. Tieto ilmenee avovastauksista, joita tuli hieman yli joka toiselta vastaajalta.

Vastuita on lisännyt uusi varhaiskasvatuslaki.

– Näitä vastuita on ollut ennenkin, mutta niitä on toteutettu vaihtelevasti eivätkä ne ole olleet lakisääteisiä. Nyt ne sitä ovat ja tämän kyllä pitää näkyä myös palkkakehityksessä, kertoo Anitta Pakanen.

Päivi Kokko korostaa, että lastentarhanopettajat eivät vain "ole lasten kanssa", vaan toiminta on suunnitelmallista. Hän kertoo, että opettajien on koko ajan kouluttauduttava pysyäkseen mukana alan kehityksessä – jo päiväkoti-ikäiset nykyään opettelevat esimerkiksi koodaamisen alkeita.

Kunnilla ymmärrystä korotustoiveille

Kunnat kommentoivat varhaiskasvatuksen opettajien palkankorotusvaatimuksia kyselyssä pääasiassa myönteiseen sävyyn. Monessa kunnassa nähdään, että lastentarhanopettajat ovat palkkakuopassa.

Henrika Nybondas-Kangas ei halua käyttää sanaa palkkakuoppa. Hän kuitenkin kertoo, että lastentarhanopettajien keskimääräinen kokonaisansio on 2 607 euroa kuukaudessa, kun se muilla kvtesiin kuuluvilla työntekijöillä on keskimäärin 2 777 euroa.

Anitta Pakasen mielestä palkka kuvaa arvostuksen tasoa.

– Vasta viime vuosien aikana on oivallettu, että varhaiskasvatus on osa yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää – ja itse asiassa äärettömän vaikuttava osa sitä. Eihän yhteiskunnassa ole aiemmin edes keskusteltu. Se on ollut vain päivähoitoa, että vanhemmat pääsevät töihin.

Vaikka ymmärrystä löytyy, osa kunnista ihmettelee, mistä rahat palkankorotuksiin otetaan.

Moni toivoo, että asiasta päätettäisiin valtakunnallisesti ja muutama sanoo, että asia olisi pitänyt käsitellä tes-neuvotteluissa eikä kuntatasolla.

209 kuntaa ja kaupunkia vastasi

Kysely lastentarhanopettajien palkankorotuksista lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen 295 kuntaan ja kaupunkiin niiden yleisten sähköpostien kautta (kirjaamo).

Kyselyyn tuli 205 vastausta aikavälillä 17.10.–15.11.2018. Lisäksi neljä kuntaa oli sähköpostitse yhteydessä. Yksi näistä laskettiin mukaan ei osaa sanoa -vastaajien joukkoon. Muita ei sijoitettu mihinkään ryhmään, koska ne ilmoittivat, ettei niiden omilla palkkalistoilla työskentele lastentarhanopettajia.

Muutama kunta oli vastannut palkankorotuskysymykseen sekä ”en osaa sanoa/asia ei ole ollut esillä” että toisen vastausvaihtoehdon. Nämä vastaukset sisällytettiin vain jälkimmäiseen.

Kyselyssä käytettiin vielä vanhaa lastentarhanopettaja-nimitystä tarkentaen, että sillä tarkoitetaan uuden lain varhaiskasvatuksen opettajaa ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaa, joilla on oltava yliopistotutkinto.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .