Joka neljäs pitää perustuslakia rajoittavana

USU-gallupin mukaan etenkin hallituspuolueiden ja perussuomalaisten kannattajat kokevat perustuslain estävän uudistusten läpiviemistä.

Suomalaisista joka neljäs katsoo, että perustuslaki estää lakiuudistusten etenemistä. Erityisesti tätä mieltä ovat miehet, hallituspuolueiden kannattajat sekä perussuomalaisten kannattajat. Perussuomalaisten kannattajista peräti 40 prosenttia kokee perustuslain rajoittavana.

Muita selkeästi enemmän myös isotuloiset, eli yli 75 000 vuodessa ansaitsevat, ja johtavassa asemassa tai yrittäjinä työskentelevät sekä monilapsiset perheet näkevät perustuslain uudistusten esteenä.

Tiedot käyvät ilmi USU-gallupista, jossa kysyttiin, onko Suomen perustuslaki liikaa lakiuudistusten esteenä. Gallupin virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Perustuslain tarkoitus ymmärretään

Kuitenkin 41 prosenttia suomaisista ei näe perustuslakia uudistusten esteenä. Perustuslakivalionkunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) mukaan USU-gallupin tulos kertoo siitä, että kansalaiset ymmärtävät hyvin perustuslain tarkoituksen ja tehtävän.

– Perustuslain tarkoitus on olla perusta muulle lainsäädännölle ja muiden säädettävien lakien on noudatettava perustuslakia.

Lapintie muistuttaa, että perustuslaki ei ole ”jostakin tulla tupsahtanut” vaan se on pitkällisen ja huolellisen puolueiden yhteisen komiteatyöskentelyn tulos. Suomen nykyinen perustuslaki valmisteltiin 1990-luvulla ja se tuli voimaan vuonna 2000. Sen jälkeen perustuslaissa on lisätty muun muassa vallankäytön parlamentaarisuutta.

– Isoin muutos tuli jo vuonna 1995, kun perustuslakin lisättiin taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet kaikille ihmisille Suomessa, huomauttaa Lapintie.

Perustuslain muuttaminen vaatii kahden peräkkäisen eduskunnan hyväksynnän.

– Sekin on aivan tarkoituksellista. Kansalaiset voivat vaaleissa ottaa kantaa perustuslain muutokseen. Tärkeää on myös se, ettei perustuslakia ohiteta säätämällä poikkeuslakeja, Lapintie sanoo.

Vain puolenkymmentä esitystä kaatui

Lapintie kumoaa väitteen siitä, että perustuslaki olisi lakiuudistusten esteenä.

– Viime vuonna perustuslakivaliokunta antoi noin 70 lausuntoa, mutta yhden käden sormin ovat laskettavissa ne, jotka olivat perustuslain vastaisia niin, että ne pysähtyivät valiokunnan käsittelyyn tai hallitus veti ne pois.

Yli puolet perustuslakivaliokuntaan päätyneistä esityksistä eteni eduskunnan käsittelyyn muuttumattomina. Valtaosa esityksistä, joissa on ollut ongelmia, on korjattu pienillä täsmennyksillä tai rajauksilla valiokunnissa.

Lapintien mukaan harha siitä, että perustuslaki estäisi uudistusten tekemistä, on saattanut syntyä torpattujen esitysten saamasta julkisuudesta. Tällaisia ovat sote-esityksen lisäksi maahanmuuttoon ja ulkomaalaisiin liittyvät lakiesitykset.

– Maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä on ollut paljon perustuslakivaliokunnassa nykyisen eduskunnan aikana, ja sitä on myös paljon hyväksytty eduskunnassa pienin muutoksin ja korjauksin, sanoo Lapintie.

Perustuslakivaliokunnan vaatimia muutoksia ovat olleet turvapaikkapuhuttelussa avustajan takaaminen alaikäisille. Valiokunta esti myös sen, että maahanmuuttajalle voitaisiin maksaa muita alempaa työmarkkinatukea, vaikka muutoin edellytykset täyttyisivät.

– Se ei sopinut syrjimättömyysvaatimuksiin, painottaa Lapintie.

Paljon julkisuutta sai myös nopeussakkojen korottaminen, joka pysähtyi perustuslakivaliokuntaan.

– Siinä katsottiin, että perustelut olivat ongelmalliset. Suomessa on jo 1500-luvulta ollut käytäntö, ettei rangaistuksen perusteena voi olla se, että kruunu tarvitsee lisää rahaa.

Näin selvitettiin

Kyselyyn vastasi 1 042 henkilöä, jotka edustavat 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia.

Haastattelut tehtiin web-kyselyllä M3 Research Oy:n valtakunnallisesti edustavassa kuluttajapaneelissa 16.–20.8.

Virhemarginaali on +-3 prosenttiyksikköä.

Gallupin on tehnyt Uutissuomalaisen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.