Lähentelyä, kourimista, asiattomia ehdotuksia – joka neljäs varusnainen on kokenut jonkinlaista sukupuolista häirintää

Puolustusvoimat heräsi: antoi kaikille joukko-osastoilleen käskyn puuttua häirintään.

Puolustusvoimat puuttuu seksuaaliseen häirintään noin kymmenen kertaa vuodessa. Tämä selviää Pääesikunnan STT:lle toimittamista yhteensä 44 kurinpitopäätöksestä tai rikosilmoituksesta vuosilta 2014–2017. Varusmiehet, -naiset ja henkilökunta kuitenkin kokevat häirintää viimeaikaisten tutkimusten perusteella merkittävästi enemmän kuin sitä tulee ilmi ja siihen Puolustusvoimissa puututaan.

Kaiken kaikkiaan reilua pariakymmentä varusmiespalvelusta suorittavaa tai kantahenkilökuntaan kuuluvaa on rangaistu neljän viime vuoden aikana, kun nämä ovat selvästi häirinneet palvelustovereitaan tai kollegoitaan seksuaalisesti esimerkiksi fyysisesti tarttumalla, lähentelemällä tai sanallisesti kommentoimalla. Loput päätöksistä ovat tapauksia, joissa asevelvollisten on epäilty toimineen epäasiallisesti tavalla, jonka voi mieltää seksuaaliseksi.

Suurin osa aineiston häirintää kokeneista ja siihen syyllistyneistä ovat varusmiespalvelusta suorittavia ja yleisin rangaistus on vajaasta viikosta reiluun viikkoon poistumiskieltoa. Tapausten joukossa oli ainoastaan yksi tapaus, jossa häirintään syyllistynyt irtisanottiin ja siihenkin vaikutti hänen muu käyttäytymisensä. Luutnantti oli ahdistellut yli vuoden ajan naispuolisia varusmiehiä ja uhannut aseella useita varusmiespalvelusta suorittavia.

Toinen luutnantti sai puolestaan varoituksen, kun tämä ehdotti kersantille muun muassa nivushierontaa ja yökyläilyä, pyysi lähettämään alastonkuvan itsestään ja ahdisteli tätä esimerkiksi "pyörittelemällä" tämän hiuksia heidän ollessaan kahdestaan kouluttajanhuoneessa. Häirintä jatkui monta kuukautta.

Puolustusvoimissa herättiin ilmiöön ennen vuodenvaihdetta, kun armeijan viime vuonna Tampereen yliopistolla teettämästä kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että jopa joka neljäs varusnainen oli kokenut jonkinlaista sukupuolista häirintää. Varusmiesten osalta luku oli vajaat seitsemän prosenttia.

Puolustusvoimat antoikin joulukuun puolessa välissä käskyn kaikille joukko-osastoille, että tasa-arvoon ja epäasialliseen käyttäytymiseen liittyvät asiat on käsiteltävä.

– Komentaja tai yksikön päällikkö ottaa asian jokaisessa yksikössä puheeksi ja korostaa, että epäasiallista käyttäytymistä ei hyväksytä vaan ne pitää tuoda julki ja siihen on puututtava. Ennen tammikuun saapumiserän palvelukseen astumisesta piti kerrata myös varusmiesjohtajille, miten nämä asiat tulee käsitellä, sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen Pääesikunnasta kertoo.

Tasa-arvosuunnitelmat päivitettävä - kiroiluakin pitää välttää

Maijasen mukaan kaikille joukko-osastoille myös annettiin käsky, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat on päivitettävä toukokuun loppuun mennessä.

– Myös naisten näkökulma on tuotava esille suunnitelmissa, joissa tasa-arvotilannetta täytyy myös selvittää.

Selvityksessä kiinnitetään huomiota tasa-arvon lisäksi esimerkiksi simputukseen ja kielenkäyttöön.

– Esimerkiksi kiroilua ja turhaa äänenkäyttöä pitäisi nykyään välttää, Maijanen sanoo.

STT:n haltuunsa saamasta aineistosta selviää, että huorittelu tai muutoin alentava ja seksistinen puhe, kouriminen ja ehdottelu ei ole sekään Puolustusvoimissa vierasta. Eräässä tapauksessa varusmies oli esimerkiksi tunkeutunut naisten pesutiloihin naispuolisen palvelustoverin ollessa suihkussa. Toisessa tapauksessa merivoimien eversti eli kommodori oli tarttunut naispuoliseen työtoveriin ja suudellut tätä. Tästä seurasi työnjohdollinen huomautus.

Asioita on käsitelty myös tuomioistuimissa. Eräs lääkintämiesten ryhmänjohtajana toiminut alikersantti esimerkiksi tuomittiin kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta ja palvelusrikoksesta 80 päiväsakkoon hänen halailtuaan naispuolisia alaisiaan ja kosketeltuaan näitä.

Ongelmissa ei aina tarvitse kääntyä äkseeraavan upseerin puoleen

Maijanen kertoo, että kaikista joukko-osastoista löytyy vähintään yksi sosiaalikuraattori, jonka puoleen syrjinnässä, häirinnässä, epäasiallisessa kohtelussa tai muissa palvelukseen liittyvissä huolissa voi kääntyä. Joukko-osastoja on 15 ja sosiaalikuraattoreita 23. Lisäksi jokaisesta joukko-osastosta löytyy sotilaspappi, joka on perinteisesti hoitanut puolustusvoimissa sielunhoidollisia tehtäviä.

– Heille voi puhua, jos tuntuu että arvomerkit väärin toimineen kauluksessa ovat kovin korkeat tai on iso kynnys kertoa virkapukuiselle tai varusmiesesimiehelle. Myös terveydenhuoltohenkilökunta tai varusmiestoimikunta voivat auttaa tarvittaessa.

Maijanen kannustaa kertomaan epäasiallisesta kohtelusta aina eteenpäin, jotta siihen voidaan puuttua.

– Voi olla, että kynnys kertoa häirinnästä on esimerkiksi naisilla korkealla sen takia, kun on tultu vapaaehtoisena armeijaan. Voidaan kokea, että kun olen tänne tullut niin minun pitää tällaista sietää, Maijanen sanoo.