Joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta unihäiriöstä – Unettomuus aiheuttaa sairauspoissaoloja ja riitoja työyhteisössä

Uniongelmat ovat yleisiä, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta unihäiriöstä. Pitkäaikainen unettomuus on terveysriski. Unettomuus on pitkäaikaista, kun tilapäinen uniongelma tai väsymys toistuu usein tai jatkuu yli kolme kuukautta.

Helsingin yliopiston dosentin, unitutkija Tarja Stenbergin mukaan eniten unettomuudesta kärsivät työikäiset, joilla stressi ja ajanpuute lyhentävät uniaikaa. Työikäisten elämä saattaa olla kiireistä ja monesta suunnasta tulevat paineet aiheuttavat stressiä sekä vaikuttavat unen saamiseen.

Myös THL:n unitutkija, tutkimusprofessori Timo Partonen on samoilla linjoilla. Partonen sanoo, että arkiöinä monen syke ei pääse laskemaan ja kahden päivän palautumisaika ei välttämättä riitä kaikille.

 

Työhyvinvointi kärsii

Työelämässä unettomuus huonontaa työsuoritusta. Uniongelmat aiheuttavat työtehon laskua, sairauspoissaoloja ja virheitä työssä. THL:n Partosen mukaan univelkainen ihminen saattaa myös muuttua ärtyneemmäksi aiheuttaen riitoja työyhteisössä.

Välittömät seuraukset univajeesta ovat suorituskyvyn lasku, keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistivaikeudet sekä reaktionopeuden lasku. Näiden seurauksena myös työtapaturmat lisääntyvät. Työmatkalla univaje voi altistaa tapaturmiin liikenteessä.

Pidemmällä aikavälillä unettoman verenpaine ja syke nousevat. Tämä nostaa kortisolin eli stressihormonin eritystä, sillä huono nukkuminen on stressitila elimistölle. Lisäksi unihäiriöt voivat Partosen mukaan altistaa diabetekselle ja depressiolle.

 

Nykyajan työ ei rasita fyysisesti

Partonen sanoo, että aiemmin fyysiset työtehtävät auttoivat nukkumaan ja palautumaan työstä.

– Fyysisiä töitä tehdessä liikuttiin, se taltutti kohonnutta verenpainetta ja hillitsi stressitilaa. Nykyisin univelkaa näyttää kertyvän helpommin ja siihen vaikuttaa ihmisten ajankäyttö. Nykyaikainen työ itsessään voi olla aivoille rasittavaa, ja myös pitkät työpäivät ja ylityöt vaikuttavat uneen.

Työterveyshuollossa on alettu viime vuosina kiinnittää huomiota unettomuuteen. Työnantajan tehtävänä on huomioida, ettei unettomuus pääse liian pitkälle. Hyvän unen kannalta esimiehen on hyvä kiinnittää huomiota työvuorolistoihin ja työvuorojen järjestämiseen. Ylitöitä tekevien ja vuorotyöläisten lisäksi riskiryhmässä ovat niin sanotut aivotyöläiset eli asiantuntijatyön tekijät, joille työstä palautuminen on erittäin tärkeää, sanoo Partonen.

 

Unen laatu ratkaisee

Helsingin yliopiston unitutkija Stenberg painottaa rentoutumista työpäivän jälkeen, jotta ajatukset työstä pystyisi katkaisemaan.

– Yleisesti ottaen unihäiriöt ovat lisääntyneet, mutta uniajan väheneminen ei niinkään. Unen laatu on oleellista. Se, pystyykö ihminen nukkumaan syvää unta, vaikuttaa vireystilaan.

Stenbergin mukaan tilapäinen unettomuus on ok ja siihen voi vaikuttaa esimerkiksi menemällä ajoissa nukkumaan, välttämällä kännykän valoa illalla, liikunnalla ja syömällä kevyen iltapalan, mutta pitkäaikaisesta unettomuudesta, unettomuusoireyhtymästä ja sen hoidosta on vähemmän tutkimustietoa.

– Uniklinikoilla on paras asiantuntemus aiheesta ja sieltä saa apua unettomuuteen. Lääketieteen tutkinto-ohjelmissa on vähän opetusta unesta, joten uniasioihin erikoistuneita lääkäreitä ei vielä ole tarpeeksi.

Aikuinen tarvitsee unta 6–9 tuntia yössä

Unitutkija Timo Partonen sanoo, että unen tarve aikuisella ihmisellä vaihtelee 6–9 tunnin välillä. Samanikäisten ihmisten välillä vaihtelu riittävän unimäärän suhteen voi olla suurta.

Kun tietää unen tarpeensa, voi alkaa säännöllistämään nukkumisaikatauluaan. On hyvä mennä joka ilta suunnilleen samaan aikaan nukkumaan ja herätä aamulla suunnilleen samaan aikaan. Tämä parantaa unen laatua, Partonen neuvoo.

Dosentti Tarja Stenbergin mukaan liikunnan lisäämisestä on hyötyä nukkumisen kannalta. Myös THL neuvoo, että liikunta kannattaa ajoittaa ennen nukkumaanmenoa niin, että rauhoittumiseen jää tarpeeksi aikaa. Kovin raskasta liikuntaa kannattaa välttää myöhään illalla, mutta venyttely ja rauhallinen kävely sopivat myöhäisempäänkin ajankohtaan.

Unitutkija Stenbergin mukaan ennen nukkumaan menoa on hyvä välttää näyttöjen ja kännyköiden sinistä valoa. Sinertävä valo hidastaa pimeähormonin tuotantoa aivoissa ja saattaa vaikeuttaa unensaantia.

Partosen mukaan unen laatu jää usein huonoksi silloin, jos nukkumaan mennessä päässä pyörii stressaavia ajatuksia. THL suosittelee rauhoittamaan kiireen illalla ja välttämään stressaavien asioiden tekemistä ennen nukkumaan menoa. Myös runsasrasvaista ruokaa on hyvä välttää ennen nukahtamista.