Jopa kaksi kolmasosaa mittaa terveyttään älylaitteilla – "Tuloksia tulisi voida hyödyntää terveydenhuollossa"

Suomalaiset ovat kiinnostuneita mittaamaan omaa terveyttään ja hyödyntämään tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollossa, selviää Kestävä terveydenhuolto -hankkeen teettämästä kyselytutkimuksesta.

Jopa kaksi kolmasosaa kansalaisista mittaa tai on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään terveysteknologian avulla. Yli tuhannesta vastaajasta valtaosa tahtoisi terveystietojensa myös kertyvän yhteen paikkaan.

Tutkimustuloksia on esitelty terveydenhuollon ammattilaisille. Väestön myönteisyys terveyttään koskevan tiedon keruuseen ja käyttämiseen on hieman yllättänytkin lääkärikuntaa.

– Terveydenhuollossa tulisi paremmin pystyä hyödyntämään asiakkaidemme omaa aktiivisuutta ja itsemittauksen tuloksia, sanoo Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.

Älyranneke ja päiväkirjat käytössä

Vastaajat seurasivat tai halusivat seurata omaa fyysistä aktiivisuuttaan esimerkiksi älyrannekkeella. Tämä päti tutkimuksen kaikissa ikäluokissa.

Ikäjakauma tutkimuksessa on 15-vuotiaista yli 65-vuotiaisiin. Vanhimpia vastaajia oli eniten eli 23 prosenttia. Nuorimpien ikäluokasta 15–24-vuotiaista vastasi vähiten 11 prosenttia ja muista ikäluokista tasaisesti kaikista 18 prosenttia. Ammatit tai elämäntilanteet, asuinalueet ja sukupuolet jakautuivat suhteellisen tasaisesti.

– Mittaamiskohteet ja motiivit ymmärrettävästi vaihtelevat iän mukaan, Pärnänen lisää.

 

Terveysteknologian laitteista ja sovelluksista älyrannekkeen avulla on kerätty tietoa fyysisestä aktiivisuudesta, palautumisesta tai unen laadusta. Muuten on käytetty esimerkiksi sähköisiä ruoka- ja oirepäiväkirjoja.

Mittausten myönteisimmät vaikutukset ovat olleet vastaajien mielestä fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen ja liikuntasuoritusten paraneminen.

Tiedot tallentuvat jo Kantaan

Nytkin tavallinen asiakas pystyy kytkemään esimerkiksi sykemittarinsa sovelluksen sosiaali- ja terveydenhuollon digitaaliseen Kanta-palveluun ja tallentamaan esimerkiksi aktiivisuustietojaan Kantaan.

Toistaiseksi Kantaan tallentuvat hyvinvointitiedot ovat kuitenkin vain asiakkaan käytettävissä, mutta lainsäädännön tulevaisuudessa asiakas voisi suostumuksellaan jakaa niitä myös häntä hoitaville ammattilaisille.

Tulevaisuudessa erilaiset kaupalliset sovellukset saattavat näin saada täydentävän roolin terveydenhuollossa.

Tietosuoja ja yhdenvertaisuus huomioitava

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio totesi Suomi-Areenan keskustelussa, että julkisessa terveydenhuollossa teknologian käytön yhteydessä on pidettävä huoli palveluntuottajien läpinäkyvästä toiminnasta ja avoimuudesta tietojen käytön osalta.

– Yhteiskunnan pitää osaltaan valmistautua, etteivät ne kaikki tuhannet sovellukset, joita meille tarjotaan, ole aivan roskaa ja johda meitä vääriin lopputuloksiin, Aarnio muistutti.

Suomen sosiaali- ja terveys ry:n (SOSTE) johtaja ja varapääsihteeri Anne Knaapi pitää puolestaan tärkeänä, että yhdenvertaisuusnäkökulma huomioidaan terveysteknologian käytössä julkisen terveydenhuollon puolella, ja tulevaisuudessa kaikille annetaan sekä mahdollisuuksia että opastusta mitata omaa terveyttään.

Tähän mennessä vain 15 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista on hyödyntänyt mittaamaansa tietoa terveydenhuollon käynnin yhteydessä.

Kestävä terveydenhuolto -hankkeen teettämän kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS toukokuussa 2019. Tutkimukseen vastasi 1021 henkilöä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .