Joukkorahoitus on miljardien eurojen kanava – Suomessakin kovassa kasvussa

Yritysten rahoittaminen joukkorahoituksen keinoin on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti.

Tekesin tuore Askelmerkkejä joukkorahoitukseen -oppaan perusteella joukkorahoituksen maailmanlaajuinen volyymi on tänä vuonna jo noin 34 miljardia euroa. Vuoden 2012 luku oli vain 2,6 miljardia.

Suomessa joukkorahoituksen volyymin arvioidaan nousevan tänä vuonna yli 84 miljoonaan euroon. Viime vuoden luku oli noin 57 miljoonaa. Merkittävä kasvu taantuvassa taloudessa.

– Näemme, että tämä on tulevaisuudessa vakavasti otettavaa liiketoimintaa ja täyttää tärkeän aukon rahoitusmarkkinoilla etenkin yritysten näkökulmasta. Yritykset voivat saada rahoitusta nykyistä monipuolisemmin ja laajemmista kanavista, sanoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Aki Kallio, joka vastaa uuden joukkorahoituslain valmistelusta.

Joukkorahoitus on rahoituksen muoto, jossa suurelta joukolta ihmisiä haetaan rahoitusta tiettyyn hankkeeseen. Yksittäiset summat ovat yleensä pieniä.

Tällä hetkellä Suomessa ovat sallittuja vain joukkorahoituksen vastikkeelliset muodot. Vastikkeeton eli rahan lahjoittaminen aloittavan yrityksen toimintaan on sallittu joukkorahoituksen muoto monessa maassa, mutta ei Suomessa.

Edellisellä hallituskaudella käynnistynyt rahankeräyslain kokonaisuudistus tähtäsi tilanteen muuttamiseen, mutta karahti kiville. Silloinen hallituspuolue SDP ei lopulta halunnutkaan vapauttaa rahankeräyslupia muuta kuin yleishyödyllistä toimintaa varten. Nykyisen hallituksen linjauksia rahankeräyslain uudistamisen suunnasta ei ole.

Spotify hyvä esimerkki rajasta

Vastikkeellisista joukkorahoituksen muodoista hyödykemuotoisessa rahoituksessa vastike on esimerkiksi myöhemmin valmistuva tuote tai palvelu. Sijoitusmuotoisessa rahoituksessa vastikkeena saaduille osakkeille tai lainalle haetaan myöhempää tuottoa.

Vastikkeellisen ja vastikkeettoman joukkorahoituksen välinen raja on selkeytymässä lakitasolla.

Kallion mukaan musiikkipalvelu Spotify on hyvä esimerkki rajauksesta. Palvelusta maksava saa aineetonta vastiketta noin 10 euron kuukausimaksulle: äänen laatu paranee ja mainokset poistuvat.

Muissakin nettipohjaisissa palveluissa vastike voi olla mobiilipelien tavoin jokin maksullinen lisäominaisuus muuten ilmaisessa käyttökokemuksessa.

– Tällaista täsmennystä olemme viemässä läpi osittain sen vuoksi, että rahankeräyslain uudistaminen on toistaiseksi sisäministeriössä telakalla, Kallio sanoo.

Elinkeinotoiminnan joukkorahoitusta säätelevää lainsäädäntö selkiytyy muutenkin. Uusi lakikehikko määrittelee joukkorahoituksen välittäjien oikeudet ja velvoitteet ja parantaa sijoittajansuojaa.

– On tärkeää, että ei ammattimaiset sijoittajat tietävät riskit. Jos sijoittaa startup-yritykseen, on suuri todennäköisyys, ettei tavoiteltua tuottoa synny kuin poikkeustapauksissa.

Kallion mukaan laki etenee eduskunnan käsittelyyn ensi vuoden alkupuolella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.