Joutsassa mökin ja kaksi autoa murjonut trombi jäi ainoaksi laatuaan – Meteorologi: Valtaosa trombihavainnoista on vääriä hälytyksiä

Suomessa harvinaislaatuinen trombi rettelöi Leväsenselän alueella Suonteejärvellä sunnuntaina alkuillasta Joutsassa.

Ollinsalmen sillan lähistöllä ensin vesipatsaana esiintynyt ja myöhemmin noin kilometrin päässä kesämökkialueelle rantautunut trombi kaatoi tieltään kymmeniä puita Kapeaniementiellä.

Runkojen alle jäivät mökki, rantasauna, palju, grillikatos ja kaksi autoa. Rytäkästä ei koitunut henkilövahinkoja.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän aluepalomestarin Tapio Viitasen mukaan eilisillan aikana pelastuslaitoksen tietoon ei kantautunut muita havaintoja voimakkaista pyörrepuhureista.

– Ei ainakaan meidän tietoon ole niitä viime aikoina muutenkaan tullut, eli eivät ne varmaan kovin yleisiä tapauksia ole.

Päivystävä meteorologi Eerik Saarikalle kertoo, että myöskään Ilmatieteen laitos ei vastaanottanut Keski-Suomen alueelta muita trombihavaintoja sunnuntain aikana. Ilmiö jäi siis äärimmäisen paikalliseksi – tällainen on Suomessa syntyville trombeille tavanomaista, Saarikalle sanoo.

– Sellaisia trombisarjoja ei ainakaan Suomessa kovin paljoa esiinny, vaikka sääolosuhteiden suosiessa sellainenkin olisi mahdollista. Ylipäätään ne ovat täällä niin harvinaisia, että puhutaan lähes aina yksittäisistä tapauksista.

Voimakkuudeltaan merkittäviä, Fujitan asteikolla toisen tai korkeamman asteen trombeja havaitaan Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa keskimäärin yksi joka toinen vuosi. Silloin vähintään 50 metriä sekunnissa kiitävä ilmavirta nostaa tieltään raskaitakin ajoneuvoja.

– Tämä on hyvin todennäköisesti sitä heikompi. Kyllähän nuo trombit aina tekevät tiellään jälkiä. Niissä on eroja kyllä, riippumatta voimakkuusasteesta, Saarikalle arvioi Joutsan trombista tallentunutta aineistoa.

Nykyisin trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin 14 tapausta vuosittain. Ilmatieteen laitos vastaanottaa trombi- ja pölypyörrehavaintoja verkkolomakkeellaan.

– Todella vähän niitä on nyt elo­–syyskuun aikana ollut, Saarikalle kertoo.

– Yleensä meidän saamamme havainnot eivät ole oikeita trombeja, vaan on kyse syöksyvirtauksista, joita ihmiset sitten erehtyvät nimeämään trombeiksi. Varmaan valtaosa havainnoista on niinsanotusti vääriä hälytyksiä, vaikka sellaisen ukkospuuskan aiheuttama vahinko on todellista myös. Silti monesti ei ole trombista lainkaan kyse.

Saarikalle muistuttaa, että trombille leimallinen tunnusmerkki on sen jättämät vahinkojäljet, joissa pyörivä ilmavirtaus on kaatanut puita ristikkäin eri suuntiin. Trombeja ja eritoten niiden synnyttämiä vesipatsaita voi Suomessa todennäköisimmin havaita loppukesästä ja syksyllä lämpimien vesialueiden päällä.

Katso Ollinsalmen sillalta kuvattu video eilisillan trombista alta:

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .