Juhannukselta neljä viikkoa kesälomaa alkaa olla mennyttä aikaa – digiaikana vaarana on työn läikkyminen myös lomalle

Se aika, jolloin kesäloma aloitettiin juhannukselta ja pidettiin koko neljä viikkoa yhtä soittoa, on hienoisessa murroksessa. Lomia sijoitellaan laajemmalle ajanjaksolle, jopa kesälomakauden ulkopuolelle, ja lomia pätkitään lyhyempiin osiin.

Työmarkkinoilla suhtautuminen vuosiloman pilkkomiseen on varovaisen myönteistä. Niin työnantajat kuin työntekijätkin pitävät arvossa lain edellyttämää vähintään 12 päivän yhtäjaksoista lomaa, mutta kenenkään korviin ei ole kuulunut kentältä ongelmia lomien jakamisesta.

Useimmiten esitys loman jaksottamisesta tulee työntekijältä. Joillakin aloilla myös työnantaja voi esittää loman pilkkomista, jotta tuotanto ei kärsi.

Koko vuosiloman pilkkominen muutaman päivän pätkiin ei SAK:n päälakimies Timo Koskisen mukaan ole sen enempää työntekijän kuin työnantajankaan etu.

– Loman tarkoitus on, että työntekijä elpyy ja kerää voimia. Jos pitää parin päivän lomia pätkissä, voi kysyä, elpyykö ja palautuuko työntekijä ja onko lomalla sellainen vaikutus mitä sillä oletetaan olevan, Koskinen sanoo.

Koskinen muistuttaa, että yhden kahden päivän lomissa on myös se huono puoli, että poissa olevan työntekijän tilalle harvoin palkataan ketään sijaiseksi.

– Työnantajan pitäisi huolehtia siitä, että henkilöstö riittää normaalimääriin kuuluviin sairauspoissaoloihin. Samoin henkilöstö pitäisi mitoittaa niin, että myös lomat voidaan pitää niin, ettei jokaisen tilalle tarvitse aina palkata ylimääräistä työntekijää.

Tasapuolisuus tärkeää

Lomien jaksottamisen ohella työpaikoilla on tärkeää keskustella lomavuoroista, jotta ne toteutuvat mahdollisimman tasapuolisesti.

– Lomia pidetään jo paljon muulloin kuin aivan keskikesällä. Se saattaa liittyä esimerkiksi matkustamisen lisääntymiseen. Työnantajan kannalta on usein hyväkin asia että lomat jakautuvat tasaisemmin, Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä sanoo.

Lomien jakautuminen laajemmalle työntekijöiden toiveesta edesauttaa sitä, ettei työnantaja joudu tekemään ikäviä päätöksiä loma-ajankohdista. Äimälän mukaan enemmän kuin lomien jaksottaminen puhuttavat päällekkäiset lomatoiveet.

– Pitäisikö kouluikäisten vanhempia suosia vai eikö saisi suosia? Näistä tulee jonkun verran kysymyksiä, minkälaisilla periaatteilla päällekkäisiä toiveita voisi käsitellä. Tasapuolinen kierto on yksi vaihtoehto, Äimälä arvioi.

– Normaali tilanne yrityksissä on se, että työntekijöiltä kysytään lomatoivomuksia ja myös pyritään siihen, että ne voitaisiin täyttää.

Työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko Akavasta arvelee myös, että lomien pilkkomisesta sovitaan työpaikoilla sopuisasti.

– Paljon suurempi huoli meillä akavalaisilla on työn läikkyminen myös lomille. Luetaan työsähköpostia, vastaillaan puhelimeen. Sellainen ei auta palautumista, Savinko sanoo.

Hänen mielestään työpaikoilla pitäisi sopia selkeät ja kaikkia koskevat pelisäännöt lomanvietosta niin, ettei kenenkään tarvitse huolehtia työasioista loman aikana.

– On tiedettävä, kuka sijaistaa ketä ja kuka vastaa lomalla olevan tehtävistä. Esimiesten tehtävä on keskustella alaisten kanssa siitä, mikä on loman tarkoitus ja merkitys, Savinko korostaa.

Loman pilkkomista pätkiin hän ei sinänsä pidä pahana, jos se sopii työntekijälle. Lain turvaamasta 12 päivän yhtäjaksoisesta lomasta on kuitenkin pidettävä kiinni.

– Palautuminen vaatii enemmän kuin muutaman päivän vapaan, hän toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .