Jukka Keskitalo arvostelee raporttia Puolustusvoimien eettisestä opetuksesta

Tulkinta uskonnonvapaudesta on Suomessa kallistumassa negatiivisen uskonnonvapauden suuntaan eli vapaudeksi uskonnosta. Näin harmittelee kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo.

Keskitalon mukaan kristillistä kirkkoa työnnetään Suomessa tällä hetkellä varsinkin uusateistien toimesta innokkaasti pois yhteiskunnasta ja julkisesta tilasta, kuten kouluista, päiväkodeista, sairaaloista ja vankiloista.

Tuorein esimerkki on hänen mukaansa tammikuun lopussa valmistunut työryhmäraportti Puolustusvoimien eettisestä opetuksesta, joka Keskitalon mukaan kaventaa jälleen kansalaisten vapautta harjoittaa uskontoa.

– Suomen perustuslain uskonnonvapauskäsite lähtee kuitenkin liikkeelle positiivisesta käsin, ihmisen vapaudesta harjoittaa uskontoa. Viime ajan tulkinnat, kuten tämä työryhmäraportti ovat kuitenkin ottaneet lähtökohdakseen negatiivisen uskonnonvapauden, hän huomauttaa.

Puolustusministeriö asetti toukokuussa 2014 työryhmän suunnittelemaan Puolustusvoimien eettistä opetusta ja sotilasparaatien kenttähartausosuutta. Raportti valmistui tammikuun lopussa 2015.

Keskitalo kertoo, että raportti siirtyy tämän jälkeen pääesikuntaan, joka linjaa raportin pohjalta Puolustusvoimien uudet käytännöt muun muassa kenttähartauksista ja uskonnollisesta opetuksesta. Työryhmä esittää, että muutokset toimeenpannaan viimeistään heinäkuussa 2015.

Tällä hetkellä varusmiehille annetaan kirkollista opetusta noin kymmenen tuntia ja johtajakoulutuksessa vielä viisi tuntia. Korvaavaa opetusta voi suurimmalta osalta saada, jos ei kuulu kirkkoon.

Työryhmä poistaisi varusmiesten eettisestä opetuksesta kokonaan tunnustuksellisuuden ja oppitunnit muutettaisiin uskonnottomiksi. Hartaudet ja niihin rinnastettavat tilaisuudet työryhmä muuttaisi ”vapaaehtoisiksi ja uskonnottomiksi”.

Kenttähartaudet säilyisivät

Kenttähartaudet kuitenkin säilytettäisiin, mutta niihin osallistuminen olisi vapaaehtoista riippumatta siitä, kuuluuko varusmies kirkkoon vai ei.

Keskitaloa hymyilyttää raportin hivenen koominenkin ajatus ”uskonnottomista hartauksista”.

Hän harmittelee kuitenkin, että viranomaiset ovat nostamassa kätensä pystyyn väsytystaistelun edessä. Keskitalon mukaan raportista näkyy, että ainoa Puolustusvoimien ulkopuolinen taho, jota raportin tekijät kuulivat oli Vapaa-ajattelijat.

– Vapaa-ajattelijoiden taktiikkana näyttää olevan väsyttää viranomaiset sillä, että jatkuvasti on jokin kantelu tai valitus käsittelyssä. Lopulta päädytään siihen, että päästään helpommalla, kun jätetään kaikki uskonnollinen kokonaan pois. Raportissa on pyritty tekemään ratkaisu niin, että saadaan kaikki valitukset loppumaan vähentämällä uskonto minimiin.

Kirkkohallitus antaa raportista oman lausuntonsa helmikuun aikana. Keskitalon mukaan on kuitenkin selvää, ettei kirkko voi vain nostaa käsiään pystyyn uskonnottomuuden ideologian edessä.

– Nyt on vallalla harhainen käsitys, että uskonnottomuus olisi jotenkin neutraali positio. Se ei ole neutraali, vaan ideologia.

Jos raportin linjaukset toteutuvat, on Keskitalon mukaan epäselvää, saavatko sotilaspapit enää oppitunneilla käsitellä esimerkiksi sitä, miten kristinuskossa tai muissa uskonnoissa käsitellään kuolemaa.

– Se on aika iso asia sotilaaksi koulutettavan kannalta. Onko tarkoitus, että suomalaisista varusmiehistä tehdään uskonnollisesti lukutaidottomia, heistä moni kuitenkin palvelee aikanaan myös rauhanturvatehtävissä, Keskitalo ihmettelee.

Keskitalon mukaan hyvä ratkaisu olisi se, että varusmiespalveluksessa olisi osana palvelusta uskonnollisia tilaisuuksia, mutta ne olisivat vapaaehtoisia. Niiden aikana olisi vaihtoehtoista eettistä ohjelmaa niille, jotka eivät hartauksiin osallistuisi.

– Ei kirkon toiveissa ole pakottaa ketään rukoilemaan. Nyt kuitenkin tämän työryhmän esitysten myötä kristityt ja myös muslimivarusmiehet ovat vaarassa joutua harjoittamaan uskonnottomuutta, hän huomauttaa.

"Ei osata olla monikulttuurisia"

Keskitalo harmittelee, että Suomessa ei osata olla aidosti monikulttuurisia ja suvaitsevaisia, kuten maissa, joissa erilaiset näkemykset ovat eläneet rinnakkain vuosisatoja, vaan ratkaisuksi haetaan aina uskonnoista luopumista.

Keskitalo myöntää, että suomalainen kansankirkko on murroksessa, kun sitä repivät riidat niin sisältä kuin ulkoa. Toisaalta hän näkee juuresta kasvavan jo uudenlaisen kirkon, joka on entistä yhtenäisempi ja tietoisempi perustehtävästään: hyvän sanoman julistamisesta ja lähimmäisen rakkaudesta.

– Kaiken tämän taistelevan ateismin ja rajoja hävittävän digitaalisuuden trendien keskellä ihminen voi olla älyttömän yksinäinen. Sanoma siitä, että sinua rakastetaan, sinun syntisi on sovitettu ja saat levätä Jumalan armon varassa ei ole mitenkään vanhentunut, hän sanoo.

Juttu on julkaistu Keskisuomalaisessa 9. helmikuuta 2015.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Hyvä vai paha: Uskonnollinen opetus halutaan pois armeijasta