Juna saapuu asemalle usein myöhässä

Juna Joensuusta Imatralle saapuu kuusi minuuttia myöhässä.

– Aika normaali tilanne, sanoo veturinkuljettaja Lauri Aalto.

Myöhästyminen johtuu rataosuudelle muun muassa routavaurioiden takia asetetuista nopeusrajoituksista. Karjalan radalla Joensuun ja Kouvolan välillä niitä on kymmenkunta, ja junat myöhästelevät lähes poikkeuksetta.

Veturinkuljettaja näkee reitin, aikataulun ja matkan varrelle asetetut nopeusrajoitukset ohjaamossa tietokoneelta.

– Esimerkiksi Joensuun ja Kiteen välillä on kolme hidastusta, jotka johtuvat radan kunnosta, Aalto näyttää matkasuunnitelmasta.

Reitillä on myös huonokuntoisia siltoja. Kesällä Saimaan kanavan sillalla rajoitus oli 10 kilometriä tunnissa.

Viat liikenteenohjausjärjestelmässä ovat suurin yksittäinen syy junien myöhästymisiin.

– Tällä hetkellä Luumäellä opastimiin ei saada vihreää valoa päälle. Käytännössä junat ohjataan yksitellen 50 kilometrin tuntinopeudella häiriöosuuden ohi. Se hidastuttaa monen junan kulkemista, sanoo Aalto.

Simpeleen asemalla opastimessa loistaa punainen valo.

– Tuleeko sieltä joku juna vastaan, Aalto varmistaa radiopuhelimella liikenteenohjaajalta.

Sitten odotetaan myöhässä olevaa tyhjää sahatavarajunaa.

Sumu ei häiritse junaa

Tällä viikolla sumu on häirinnyt lentoliikennettä, mutta junien kulkua se ei estä.

– Nykyisin junat kulkevat hernerokkasumussakin kulunvalvontalaitteiston ansiosta, vaikka kuljettajan näkyvyys olisi heikko, sanoo Aalto ohjatessaan junaa keskiviikkoaamuna halki sumuisen syysmaiseman.

Kova pakkanen, pöllyävä lumi ja kovat myrskyt aiheuttavat edelleen myöhästymisiä.

Junassa Tikkurilasta Joensuuhun töiden takia matkustava Jani Saarinen muistelee, miten Helsingistä junat lähtivät tuntikausia myöhässä poikkeuksellisena lumitalvena 2011.

– Olin viemässä tytärtäni Tikkurilan asemalle, kun pohjoiseen menevä juna oli tuntikausia myöhässä. Kun juna lopulta pääsi Helsingistä Tikkurilaan, kuuluttaja kulutti, että kaikki pohjoiseen menijät, menkää tähän junaan.

Syksyllä lehtikeli liukastuttaa kiskot, ja se voi hidastaa etenkin raskaassa lastissa olevien tavarajunien kulkua.

– Tavarajunat voivat jopa pysähtyä loivaan ylämäkeen. Henkilöjunalla on mahdollista työntää eteen jäänyttä tavarajunaa hitaalla nopeudella, kertoo Aalto.

Matkaa hidastavia onnettomuuksia Aallon kohdalle ei ole sattunut.

– Vain kerran kaksi peuraa jäi alle.

Junien kulkua voi hidastaa myös ilkivalta, esimerkiksi radalle tuodut esteet. VR:stä johtuvia syitä ovat enimmäkseen kalustoviat.

– Jaahas, yksi Pieksämäen juna korvataan bussilla, koska junaan ei saada kuljettajaa, lukee Aalto VR:n häiriötiedotetta.

Ylinopeutta ei voi junalla ajaa

Vaikka juna olisi aikataulusta myöhässä, ylinopeutta ei voi ajaa. Automaattinen kulunvalvontajärjestelmä ilmoittaa veturinkuljettajalle, milloin on hidastettava ja mihin nopeuteen. Mikäli kuljettaja hidastelee jarrutuksessa, järjestelmä jarruttaa itse.

– Kulunvalvontajärjestelmä huolehtii siitä, että kuljettaja noudattaa ohjeita, esimerkiksi nopeusrajoituksia, Aalto sanoo.

Automaattisen kulunvalvontalaitteiston hankkiminen juniin alkoi 1990-luvulla, ja sitä kiirehdittiin Jokelan ja Jyväskylän junaturmien jälkeen.

Veturinkuljettajalle ainoa keino estää myöhästymisiä on ajaa koko ajan sallittua maksiminopeutta. Konduktööri voi asemilla ottaa aikataulua kiinni pitämällä pysähdykset mahdollisimman lyhyinä.

Keskiviikkona Iltapäivällä Aallon työvuoro jatkuu junan ohjaimissa Imatralta Joensuuhun. Imatralle juna saapuu kahdeksan minuuttia myöhässä, ja pääteasemalla Joensuussa ollaan jäljessä aikataulusta viisi minuuttia.

Matkustajia muutaman minuutin myöhästymiset eivät yleensä haittaa.

– Onneksi maakunnissa palaveriajat joustavat, huikkaa Kolille taksilla matkaansa jatkava Saarinen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .