Junarataa "lypsetään" takaisin pohjoiseen, sillä kiskot ovat siirtyneet 10–20 senttiä kohti Äänekoskea – hallituksen lisäraha on tekohengitystä peruskorjausta odottavalle radalle

Juna puksuttaa satojen tonnien puutavaralastissa kohti Kannonkosken asemaa. Samaan aikaan toisaalla Saarijärven rata-aseman tuntumassa käy kilkatus ja kuhina: virolainen ratatyöntekijöiden ryhmä siirtää suomalaisen rataurakoitsijan Destia Rail Oy:n työnjohdon ja kiskopyöräkaivinkoneen kanssa kiskoja takaisin oikealle kohdalleen.

Työmaalla työmaainsinööri Roope Blomberg kertoo, että kunnostustyötä tehdään, koska kiskot ovat siirtyneet etelän suuntaan. Jukka Kuoppamäen laulussa kiskot vievät etelään, mutta Äänekoski-Haapajärvi-radalla itse kiskot kulkevat etelään!

Toisenkin sivullisen mielestä hauskan asian Blomberg sanoo: kyse on kiskojen lypsämisestä kohdalleen.

Herää uteliaisuus selvittää tarkemmin, mistä ratakiskojen lypsämisessä oikein on kyse. Valtion väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Virasto on palkannut Welado Oy:n huolehtimaan rataisännöinnistä ja kunnossapidosta muun muassa Äänekoski-Haapajärvi-rataosuudella.

– Tällaisella vanhalla radalla kiskot siirtyvät ajan kanssa milli milliltä etelän suuntaan raskaiden puunkuljetuskuormien viemänä, sillä kiskoja ei ole hitsattu yhteen kuten pääradoilla. Nyt siirrämme kiskoja kisko kerrallaan pohjoiseen päin oikeille paikoilleen. Siirtymää etelään on paikoin tullut 10–20 senttiä, esittelee rataosan isännöitsijä Juha Parkkari Welado Oy:stä.

Hallitus tilkitsee väylienpitoa kymmenillä miljoonilla – suuret ratapäätökset saavat vielä odottaa 

Rata siirtyy, sillä lastin kuljetus on yksipuolista: juna tuo puuta pohjoisesta Haapajärveltä ja matkan varren kuormausasemilta Äänekoskelle keskimäärin kerran päivässä. Vastavasti pohjoisen suuntaan juna kulkee vain tyhjässä lastissa.

– Kyse on normaalista kunnostustyöstä. Tasaamme jatkosrakoja, säädämme ne ohjeiden mukaisiksi ja siirrämme jatkoskohdat jatkospölkkyihin sopiviksi, kertoo Parkkari.

Lypsytyötä tehdään noin 15 kilometrin osalta Saarijärven asemalta Haapajärvelle päin ja Viitasaaren Keitelepohjan aseman tienoilla. Kunnostustarkastusten perusteella tarvetta kiskolypsyyn olisi muuallakin rataosuudella, mutta vielä ei ole selvillä, riittävätkö kunnossapitorahat koko tarpeeseen.

Welado tarkkailee jatkuvasti elinkaaren päähänsä tulleen radan turvallisuutta, ja rataosuus kaipaa kipeästi peruskunnostusta. Siihen ei vielä ole rahoitusta, joten vuosittaisella noin 2 miljoonan euron kunnostusrahalla voidaan tehdä vain aivan akuuteimmat kunnostustyöt.

– Parempilaatuisilla radoilla raiteilla ei ole jatkosrakoa ollenkaan, sillä kiskot on hitsattu jatkuvaksi. Niiden alla on betonipölkyt, jolloin kiskon kiinnitys on tukevampi ja pitää kiskon paikoillaan.

Vanhalla radalla raot elävät lämpötilan mukaan. Talvella rauta "kutistuu" ja raot kasvavat suuremmiksi.

– Hitsatussa kiskossa vain sen jännitystila muuttuu. Kesällä tulee puristusjännitystä ja talvella vetoa kiskon sisällä, mutta kiskon pituus ei muutu, Parkkari selventää.

Rataosuus on yksi tärkeimmistä raakapuun kuljetusradoista. Sen kiskoja pitkin keskisen Suomen metsistä kuljetetaan noin 0,8 miljoonaa bruttotonnia vuodessa. Suuntana on Äänekosken biotuotetehtaan sellukattila. Kaikki tämä on poissa maantiekuljetuksista.

Kunnostuksen välimallina saattaa tulla kysymykseen ratapölkkyjen ja kiskojen vaihtaminen, mutta tavoite on koko rataosuuden täydellinen peruskorjaus.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .