Jussi Halla-aho teki ilmiömäisen loppukirin ja nousi valtakunnan äänikuninkaaksi

Yli 30 527 ääntä ja koko valtakunnan ääniharava. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho teki huikean loppukirin viimeisellä viikolla ennen vaaleja. Tai oikeastaan hänen ei edes tarvinnut tehdä mitään luotsatakseen perussuomalaiset eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Riitti, kun odotti vaalitenteissä omaa puheenvuoroaan ja odotti, kun ehdokaskollegat – varsinkin demarien Antti Rinne – kompastelivat omissa puheissaan ja lupauksissaan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja onnistui tekemään erinomaisen kampanjan eroamalla täysin muista puheenjohtajista lyhyellä ja selvällä viestillään. Halla-aholla on tapana tarjota monimutkaisiin asioihin yksinkertaisia ratkaisuja – ja se ratkaisu on yleensä maahanmuuton lopettaminen kokonaan. Aiemmin Halla-ahoa on moitittu siitä, ettei tämä pysty puhumaan kuin maahanmuutosta ja sen haitoista, mutta teemasta puhuttiin vaalikampanjan aikana lopulta yllättävänkin vähän ennen viimeistä viikkoa.

Vastustajat tarjosivatkin Halla-aholle myös toisen aseen, sillä ilmastokeskustelu ja huoli ilmastonmuutoksesta kääntyi yllättäen myös perussuomalaisten kannatukseksi. Suomalainen keskustelu jumiutuu tyypillisesti ääripäihin, ja sen Halla-aho osaa hyödyntää.

– Emme halua Suomea, jossa koululaisten päät laitetaan sekaisin sukupuoliöyhötyksellä ja ilmastohysterialla, Halla-ahon viesti oli.

Halla-ahon kannatuksessa kanavoituu pitkälti turhautuminen perinteisiin puolueisiin. Hän onkin suunnannut ydinsanomansa "nykymenoon" tuskastuneille.

Perussuomalaisten kampanja onnistui ilmeisen hyvin myös turuilla ja toreilla. Ihmisten kanssa on selvästi osattu keskustella ja toisaalta tarttua herkästi kiinni niihin teemoihin, jotka kansaa ovat puhuttaneet.

Aiempaa rennompaa esiintymistä

Jotain on tapahtunut kuitenkin myös puheenjohtajassa itsessään. Aiemmin kasvoiltaan punaisena ja kiusallisen kuuluvasti nieleskellyt Halla-aho onnistui esiintymään aiempaa rennompana ja jopa vitsikkäänä. Kun vielä presidentinvaalien aikaan perussuomalaisten esiintyminen jäi paljolti Laura Huhtasaaren harteille, otti Halla-aho nyt selkeästi paikkansa puolueen puheenjohtajana.

Kukapa olisi aikoinaan uskonut, että Jussi Halla-ahosta olisi lopulta viemään Timo Soinin asema suomalaisen populismin keulahahmona?

Vaalikampanjassaan Jussi Halla-aho on vedonnut niihin suomalaisiin, jotka kokevat Suomen olevan uhattuna.

Julkiset esiintymiset ovat olleet täynnä värikkäitä, tunteisiin vetoavia kielikuvia, vaikka toisaalta sanoma on, että perussuomalaiset ovat hänen johdollaan käytännönläheinen järkipuolue.

Kuka on kenenkin kanssa?

Siitä ei pääse mihinkään, että hallituksen muodostaminen on tämän vaalituloksen jälkeen vaikeaa. Sen tietää Halla-ahokin ja pystyy käyttämään tilannetta myös hyväkseen. Sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät ovat jo ilmaisseet, etteivät puolueet halaja samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Kokoomuksen Petteri Orpo lupaili jo vaali-iltana voivansa neuvotella hallituksesta myös perussuomalaisten kanssa.

Halla-ahon viesti vaali-iltana oli, että perussuomalaiset on "avoin yhteistyölle kaikkien kanssa, mutta ei kenenkään kanssa hinnalla millä hyvänsä". Mikäli perussuomalaiset hallitukseen päätyy, on Jussi Halla-aholla edessään sama kohtalo kuin puolueen perustajalla Timo Soinilla oli vuonna 2015. Soini joutui viemään puolueen hallitukseen pienenä pakkona, kun oli jo edellisen kerran vuonna 2011 kieltäytynyt vastuunkannosta.

Juhlinta ja ihailu kääntyivät nopeasti kannattajien pettymykseksi, kun yhteistyö vaatii liian monta kompromissia. Hintalappu ja lainsäädäntökin saattaa tulla Halla-aholla helposti vastaan joitakin vaalilupauksia lunastaessa.

47-vuotias Halla-aho on syntyään tamperelainen, mutta asunut Helsingissä pitkään. Filosofian tohtori toimii parhaillaan EU-parlamentin jäsenenä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .