Jyväskylä aikoo tienata viime vuoden hulevesimaksuilla 2,6 miljoonaa euroa – karhukirjeitä lähtenyt matkaan

Viime vuonna käyttöön otettu Jyväskylän kaupungin perimä hulevesimaksu herätti pitkin vuotta kiivasta keskustelua maksun tasapuolisuudesta, kohdentumisesta ja ylipäätään merkityksestä. Onko se piilovero kaupungin pohjattomaan kassaan vai oikeastiko kerätyillä rahoilla rakennetaan hulevesijärjestelmiä?

Hulevesilasku postitettiin noin 17 500 kiinteistölle, kaikille asemakaava-alueella sijaitseville. Laskujen yhteissumma on noin 2,6 miljoonaa euroa. Niistä on jätetty noin 200 muistutusta, jotka ovat vielä käsittelyssä, eli eurontarkka loppusumma on vielä auki.

Kaikki eivät myöskään ole vielä maksaneet saamaansa laskua, ja karhukirjeitä on lähetetty.

 

– Kaupungilla on JE Hulevesi Oy:n kanssa noin 3,3 miljoonan euron sopimus hulevesijärjestelmistä. Sopimussumman sisällä on yleisten alueiden kuivatusmaksua 1,5 miljoonaa euroa. JE Hulevesi Oy huolehtii saamillaan maksuilla hulevesijärjestelmän käytöstä ja kunnossapidosta, yleissuunnitteluinsinööri Mika Koliseva sanoi.

Maksuista kertyvät rahat eivät siis kata kaupungille aiheutuvia kustannuksia. Koska hulevesimaksut eivät riitä hulevesisopimuksen kattamiseen, osallistuvat myös muut kaupunkilaiset kuin asemakaava-alueella asuvat maksuihin verotuksen kautta.

Maksuilla katetaan sekä kiinteistöltä johtuvien että yleisten katu- ja puistoalueiden huleveden kustannukset.

– Ne, ketkä asuvat asemakaava-alueella, maksavat hulevesien johtamisesta ja yleisen alueiden kuivatuksesta hieman enemmän kuin kaava-alueen ulkopuolella asuvat. Yleensä he myös käyttävät yleisiä katu- ja puistoalueita enemmän, Koliseva sanoi.

 

Hulevesimaksua on kerätty ennenkin, kun sitä keräsi Jyväskylän Energia ainoastaan sen järjestelmään liittyneiltä kiinteistöiltä. Nykyinen käytäntö on Kolisevan mukaan tasapuolisempi, kun kaikki asemakaava-alueen rakennetut kiinteistöt maksavat hulevesimaksua.

– Jätevesitaksa laski 50 senttiä kuutiolta, ja kun sen vähennyksen suhteuttaa omakotitalon 50 euron hulevesimaksuun, niin suurta eroa ei ole, Koliseva muistutti.

 

– Omakotitalon hulevesimaksu on 50 euroa siitä huolimatta, kuinka isolla tontilla talo on. Hulevesimaksu on enimmillään 3 750 euroa kiinteistöltä, ja se koskee muun muassa isoja teollisuuslaitoksia tai kauppakeskuksia, joilla on paljon kovaa maapintaa, Koliseva kertoi.

Rivi- ja kerrostaloissa maksu vaihtelee tyypillisesti 300–2 500 euron välillä

–Mitä enemmän rakennettua pintaa, sitä enemmän siitä valuu hulevesiä. Uusilla alueilla hulevesien viivytysalueita voidaankin määrätä jo kaavoitusvaiheessa edellytyksenä rakentamiselle, Koliseva sanoi.

 

Jyväskylä lähetti uusista hulevesimaksuista tiedotteen ja ennakkolaskelmat viime keväänä.

– Siihen nähden, että laskutettavia kiinteistöjä on 17 500 ja kohu asian ympärillä oli melkoinen, kevään postista palautunut noin 1 000 tietojen tarkistuspyyntöä on kuitenkin kohtuullinen määrä, Koliseva sanoi.

Näistä tuhannesta tarkistuspyynnöstä noin kolmannes johti tietojen tarkistamiseen.

 

Vähennyksiin oikeuttava laskentakaava ei ole aivan yksinkertainen, jotta kaikki maksuun vaikuttavat seikat saadaan huomioitua. Kaupunki palkkasi marraskuussa hulevesikoordinaattoriksi Niina Piispasen, joka auttaa hankalissa kohdissa.

– Viime vuonna on tehty paljon pohjatyötä ja saatu rekisterit ja tiedot ajan tasalle. Nyt on hyvä lähteä kehittämään järjestelmää, Piispanen sanoi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .