Jyväskylä vähentää kiistellyn torjunta-aineen käyttöä – Glyfosaatin korvaaminen aiheuttaa jatkossa päänvaivaa puutarhureille

Omenapuiden alla on isoja kasoja kuorikatetta odottelemassa Survon omenatarhassa Jyväskylässä. Urakoitsijalla on homma vielä kesken, mutta näinä päivinä kasat on lapioitu puiden alle.

Kuorikatteella käydään rikkaruohojen kimppuun, sillä Jyväskylän kaupunki on päättänyt lopettaa kiistellyn torjunta-aineen, glyfosaatin käytön Survossa sekä monilla muilla viheralueilla.

Jyväskylässä ainetta ei käytetä ensi kesänä enää Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen hoitamilla liikenne- ja viheralueilla keskustassa, Palokassa, Tikkakoskella ja Korpilahdella.

Survossa omenapuiden alla riesana ovat olleet etenkin yksivuotiset lemmikit, jotka siementävät runsaasti, sanoo ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo Jyväskylän kaupungin kaupunkirakenteen toimialalta.

Kun puiden alle levitetään riittävän paksu kerros katetta, lemmikin siemenet eivät pimeässä idä. Tähän saakka rikkakasvin taimet on ruiskutettu glyfosaatilla kahteen kertaan kesässä. Se on ollut nopea apu.

– Ruiskutuksessa aine imeytyy lehtien kautta rikkakasviin kuudessa tunnissa. Rikkakasvi kuolee parissa viikossa, eikä aineesta ole haittaa esimerkiksi omenapuille, kertoo Tarja Ylitalo.

Glyfosaatti on laajalti viljelmillä ja kotipuutarhoissakin käytetty kasvinsuojeluaineiden tehoaine. Sen yhteyttä syöpään on tutkittu laajasti viime vuosina. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ei ole sitä syöpävaaralliseksi tai hormonitoimintaa haittaavaksi luokitellut. Virasto päätyi kuitenkin rajoittamaan sen käyttöä leikkipaikkojen lähellä.

Glyfosaatin vähentämisessä Jyväskylä on isojen kaupunkien etujoukoissa, arvioi Tarja Ylitalo. Käytön on lopettanut ainakin lahti ja vähentänyt Helsinki. Vesistöön päätyessään aine on myrkyllinen vesikasveille ja pieneliöstölle.

Keski-Suomessa moni pienempi kunta on jo glyfosaatista luopunut. Esimerkiksi Jämsässä ja Viitasaarella sitä käytetään vain haitallisen vieraslajin, jättiukonputken torjunnassa.

Jyväskylän päätös perustuu asukkailta saatuun palautteeseen, sanoo Tarja Ylitalo. Esimerkiksi Survon omenatarhassa torjunta-aineiden käyttö ei ole tuntunut asukkaista hyvältä, siitä on tullut kipakkaakin palautetta.

– Glyfosaatin käytölle on toivottu loppua. Sitä on ollut vaikea mieltää, että kaupunki on hoitanut omenatarhaa viljelyn ja sadon vaatimin menetelmin, Ylitalo sanoo.

Se on ollut tehokas ja kustannuksiltaan edullinen tapa torjua rikkakasveja, sanoo Ylitalo. Kaupungin puistoissa ja katukiveyksillä rikkakasvien ruiskuttamiseen on riittänyt noin 130 litraa glyfosaattivalmistetta vuodessa.

Glyfosaatin korvaaminen aiheuttaa jatkossa päänvaivaa puutarhureille.

– Se on oikeastaan ainoa käytössä oleva torjunta-aine viheralueilla. Nyt yritetään löytää muita keinoja. Suomessa on tutkittu esimerkiksi pelargonihappoa ja koivutislettä, mutta tehokkaiksi niitä ei ole todettu, Ylitalo sanoo.

Uusien koneidenkin käyttöä kaupunki tutkii. Vain harvoille paikoille sopisi kallis, kasvit nujertava kuuma sokerivaahtokäsittely.

Hoitomenetelmiä on kuitenkin muutettava, sillä käsin kitkemisen lisääminen tuskin onnistuu tarvittavassa määrin, arvioi Tarha Ylitalo. Se vaatisi kymmenen työntekijää lisää kesällä, kustannukset olisivat 900 000 euroa. Luvassa voi olla muutos puistojen istutustapoihin sekä viheralueiden hoitotasoon.

– Lisätään katteiden ohella peittävien kasvien käyttöä, ja käytetään tuuheaksi kasvavia kasveja. Sen lisäksi ruvetaan asennoitumaan eri tavalla puistojen hoitoon, sallitaan enemmän rentoa tyyliä. Kaikki ei voi olla tip top kuten englantilaisissa puutarhoissa, Ylitalo arvioi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .