Jyväskylä vastaa nuorten hätään perustamalla Nuorten talon – tavoitteena vähentää erikoissairaanhoidon lähetteitä ja lastensuojelun raskaita palveluja

Harvinainen tilaisuus päästä ensimmäistä kertaa seuraamaan julkista perusturvalautakunnan kokousta ei aiheuttanut yleisöryntäystä torstaina illansuussa. Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tuli paikan päälle vain muutamia ihmisiä. Kokouksen videolähetystä katsottiin kaupungin verkkosivulta useita kymmeniä kertoja illan aikana.

Kokouksen asialistalla oli painavaa asiaa nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen parantamisen toimenpiteistä, jotka lautakunta merkitsi kiittävien puheenvuorojen saattelemana tiedoksi. Jyväskylän nuorten lisääntynyt päihteidenkäyttö, palvelujärjestelmän hajanaisuus ja alaikäisten päihdepalvelujen puute on käynnistänyt toimenpiteitä, joilla puheet muuttuvat teoiksi.

Nuorten palveluja keskitetään Nuorten taloon, johon sijoittuu saman katon alle useita toimijoita: Ohjaamo-hanke, etsivää nuorisotyötä, Nuoriso-vastaanotto, Nuorten aikuisten palvelukeskus J-Nappi ja muita nuorten palveluja. Toimitilojen kartoitus on käynnistetty Tilapalvelun kanssa.

Palveluissa lisätään ilta- ja viikonloppuaikoja sekä työntekijöiden jalkautumista toimistoista nuorten pariin. Palveluihin on jo palkattu ja palkataan edelleen lisähenkilöstöä, jolla on muun muassa päihdepsykiatrista tai päihdeosaamista. Kohteena ovat erityisesti 16–17 -vuotiaat nuoret, joiden vastentahtoisten huostaanottojen määrä on paitsi lisääntynyt, niiden taustasyyt liittyvät yhä useammin koviin huumeisiin ja muihin päihteisiin.

– Kiitos näistä toimenpiteistä, jokaisen nuoren pelastaminen on miljoonien arvoista, sanoi lautakunnan jäsen Jassin Rezai (vihr.).

Huumeongelman lisääntyminen laittoi lautakunnan jäseniä pohtimaan, missä vaiheessa ja millä keinoilla nuoren ajautuminen huumekokeiluihin ja syrjäytymiskierteeseen saataisiin estettyä. Ongelmia ei pystytä ratkaisemaan yksin Jyväskylässä, koska kyseessä on kansainvälinen ilmiö.

– Huumeet ovat erittäin suuri kansainvälinen bisnes, johon nuoria saadaan mukaan ilmaisnäytteillä, muistutti Mauno Vanhala (kesk.), jonka mielestä virkavallan resurssit pitäisi suunnata suurten tekijöiden kiinni saamiseen eikä yksittäisten käyttäjien poimimiseen.

Uusien työntekijöiden lisääminen nostaa kaupungin henkilöstökuluja lähes 700 000 euroa ensi vuonna. Tavoitteena on hoitaa nuoria kokonaisvaltaisesti peruspalveluissa ja vähentää erikoissairaanhoidon lähetteitä ja lastensuojelun raskaita palveluja.

Varsinaisena päätöksenään lautakunta päätti perustaa myös uuden lääkäriviran nuorisovastaanotolle. Virka voidaan täyttää 1. lokakuuta ja rekrytointi on jo tehty. Lautakunta hyväksyi myös sosiaalityöntekijän ja johtavan sosiaalityöntekijän virkojen perustamisen aikuissosiaalityöhön.

Sen sijaan valtuustoaloite liukuesteiden hankkimiseksi yli 70-vuotiaille todettiin tässä vaiheessa kalliiksi ja vaikuttavuudeltaan epävarmaksi hankkeeksi. 16 000 yli 70-vuotiaalle hankittavat liukuesteet maksaisivat jo pelkkänä hankintana 208 000–640 000 euroa eikä niiden käytön vaikuttavuudesta ole ainakaan vielä tietoa.

– On mielenkiintoista kuulla Joutsan kunnan kokemuksia. Ei tarvitse monta kaatumista ehkäistyä, kun hankinta on maksanut itsensä takaisin, sanoi Marika Visakorpi (kd.).

Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Heidi Rentola (kesk.) kertoi kokouksen jälkeen, ettei kokouksen julkisuus vaikuttanut lautakunnan jäsenten käytökseen tai puheisiin. Suljetuilla kokouksilla on Rentolan mielestä kuitenkin paikkansa.

– Kun käsitellään vaikeita asioita, suljetussa kokouksessa voidaan keskustella asioista aidosti eikä tehdä politiikkaa, sanoi Rentola.

Yleensä vain kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia tilaisuuksia, sen sijaan kaupunginhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten kokoukset ovat suljettuja. Avoimuus- ja osallisuuskeskustelun myötä lautakunnat ovat avanneet kokouksiaan noin kerran vuodessa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .