Jyväskylän Aalto-salin omistaja on yhä monelle tuntematon – JTY juhlii nyt 130 vuotista taivaltaan

Jyväskylän Työväenyhdistys juhlii 130 vuotistaivaltaan.

Kuka tämän upean paikan oikein omistaa? Tämä on edelleen tuttu kysymys Jyväskylän Aalto-salissa vierailevilta.

Suojellun talon omistaa Jyväskylän Työväenyhdistys JTY, joka juhli lauantaina 130-vuotista taivaltaan.

– Luulisi, että ainakin kaikki jyväskyläläiset tietävät, mitä kirjaimet JTY talon julkisivussa tarkoittavat, mutta markkinointi ja viestintä ja yhdistyksen tunnettavuuden lisääminen vaativat työtä, toimitusjohtaja Kimmo Ojala sanoo.

– Tähän työhön olemme tarttuneet, ja samoin rakennamme toiminnastamme yhä avoimempaa kaikille, yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen jatkaa.

– Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on nykyään aika paljon kovempaa kuin vaikka 30 vuotta sitten, Ojala muistuttaa.

Poliittisille järjestöille on kuitenkin yhä kysyntää. Yhteisten asioiden hoitaminen ei häviä mihinkään.

 

Tulevan puolen vuoden ajan eduskuntavaalit näkyvät vahvasti toiminnassa.

– Järjestötyötä ja politiikkaa tehdään jatkuvasti myös vaalien välillä, Mäkinen muistuttaa.

– JTY on koko 130-vuotisen historiansa aikana ollut aina hereillä ja ajassa kiinni, puuttunut tärkeisiin asioihin ja vienyt niitä eteenpäin. Tämän päivän kysymyksiä Jyväskylässä ovat muun muassa kaupunkikehitys, keskustan kehittäminen ja täydennysrakentaminen, Mäkinen ottaa esimerkin ajankohtaisista kysymyksistä.

– Ja tapahtuipa sotessa mitä tahansa, on välttämätöntä huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa peruspalvelut tasapuolisesti, Mäkinen sanoo.

 

JTY:n eduskuntavaaliehdokkaat ovat kansanedustaja Riitta Mäkinen, linja-autonkuljettaja, pääluottamusmies Jukka Hämäläinen, Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa ja opiskelija Siiri Muhonen.

Demareilla on Jyväskylässä toki muitakin ehdokkaita, mutta he kuuluvat muihin yhdistyksiin.

– Jyväskylässä on yli kymmenen työväenyhdistystä, eli kenttä on hajanainen. Jäsenmäärän laskee pienemmissäkin yhdistyksissä. JTY:n yhtenä pitkän ajan strategisena tavoitteena on saada yhdistyksiä liittymään yhteen. En sano, että kaikki yhteen ja heti, vaan yhteistyön kautta liikkeelle. Uskon, että yhdistyksiä yhdistämällä kaikki voisivat keskittyä toiminnan kehittämiseen, Ojala sanoo.

 

Talous nousee usein keskustelun kärkeen JTY:stä puhuttaessa. Yhdistys on onnistunut huolehtimaan arvokkaasta kiinteistöomaisuudestaan mallikkaasti läpi vuosikymmenien ja pyörittää toimintaa reilusti yli miljoonan euron liikevaihdolla.

– Toiminnan ydin on kuitenkin poliittinen toiminta ja järjestötoiminta. On tietenkin hienoa, että pystymme tarjoamaan monenlaista toimintaa lasten ja nuorten leireistä eduskuntavaaliehdokkaiden vaalityöhön, Ojala sanoo.

Aikanaan yhdistys pyöritti ravintolatoimintaakin, mutta luopui siitä parikymmentä vuotta sitten ja vuokrasi tilat Väinönkadun ja Kauppakadun kulmassa muille toimijoille.

Liiketilaa JTY omistaa myös Yliopistonkadulla, ja asuntoja on Korpilahtea myöten. Keskustassa yhdistys omistaa muun muassa Väinönkatu 7:n asuinkerrostalon.

– Talous vaatii jatkuvaa huolenpitoa, jotta se pysyy tasapainossa ja hallinnassa, Ojala kertoo.

JTY:llä on myös perinteikästä kulttuuritoimintaa. Sekakuoro täyttää ensi vuonna 130 vuotta ja soittokunta on muutaman vuoden nuorempi.

JTY:n naiset auttoivat vähäosaisimpia

Anna Iivari, 86, on ollut mukana Jyväskylän Työväenyhdistyksessä pikkutytöstä asti. JTY on merkinnyt hänelle paljon: lapsuudenkokemuksia ja ystäviä, vapaaehtoistyön organisointia ja myöhemmin palkkatyötä ja eläkeläisjärjestössä toimimista.

– Lapsena voimistelimme, lauloimme ja kirjoitimme. Voitin kerran jopa raittiuskirjoituksen. Vietimme aikaa myös Suovanlahden kesäleirillä, hän muistelee.

Noilta ajoilta hän on saanut elinikäisiä ystäviä. Iivarille JTY:hyn osallistuminen oli luontevaa, sillä hänen isäpuolensa työskenteli työmiehenä VR:llä.

Myöhemmin Iivari oli aktiivinen JTY:n naistenyhdistyksessä. Vaalien alla naiset tekivät vaalityötä ja vaalien välillä sosiaalista auttamistyötä. Iivari kokee erityisen tärkeänä muun muassa köyhille äideille järjestetyt ilmaiset lomat ja aviottomille lapsille ja heidän äideilleen suunnitellun ensikodin aloittamisen.

– Siihen aikaan avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia ei arvostettu ja heidän äitejään jopa vieroksuttiin. Nimenomaan JTY:n naisosasto lähti heitä auttamaan. Keski-Suomen Ensikotiyhdistys ry aloitti toimintansa 1946.

Iivarin viimeinen työpaikkansa oli Keski-Suomen Ensi- ja turvakoti.

Hän ei enää ole aktiivisesti mukana JTY:ssä. Eläkkeellä ollessaan hän teki vapaaehtoistyötä Jyväskylän Eläkkeensaajissa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .