Jyväskylän kaupungin talous on iskussa – väkiluku kasvussa, mutta nettosyntyvyys romahti

Jyväskylän kaupungin talous on kolmatta peräkkäistä vuotta tasapainossa, mitä voi kehuskella saavutukseksi myös valtakunnallisella tasolla.

Ennakkotietojen valossa ovat Jyväskylä ja Lahti selvästi paremmassa talousiskussa kuin muut maakuntakeskukset, poislukien pääkaupunkiseutu.

Keskeiset talouden mittarit näyttävät edelleen hyviltä, vaikka vuoden 2017 lukemiin ei aivan ylletä. Tilikaudelta 2018 kertyy 300 000 euroa ylijäämää.

– Se on pieni summa, mutta sen etumerkki on oikea. Hyvä tulos saatiin aikaan ennen kaikkea sillä, että toimialat pysyivät hyvin talousarviossa, erityisesti kaupunkirakenteen ja konsernihallinnon talous toteutui miljoonia euroja parempana kuin talousarvio, kertoi kaupunginjohtaja Timo Koivisto maanantaina, kun tilinpäätös julkistettiin ja tuotiin kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

 

Jyväskylän talous osoitti tasapainoa myös vuosikatteen osalta, sillä se riittää edelleen sataprosenttisesti kattamaan investointeihin liittyvät poistot ja arvonalennukset. Kaupungin lainakantaa saatiin laskettua 24,7 miljoonalla eurolla ja ylipäätään velkakuormaa päästiin pienentämään neljäntenä peräkkäisenä vuotena.

Viime vuonna tärkeä talouden pelastaja oli Jyväskylän ennätysvilkas asuntorakentaminen. Asuntoja valmistui kaikkiaan ennätykselliset 2 052, jossa kasvua oli 340 kappaletta edellisvuoteen verrattuna. Niinpä maan myyntivoitot ylittivät arvion noin kahdella miljoonalla eurolla ja maankäyttösopimukset 1,6 miljoonalla eurolla.

Koivisto pitää terveen talouden jatkumista edelleen realistisena tänäkin vuonna, ottaen huomioon senkin, ettei rakentamisen vauhti välttämättä toteudu yhtä kovana kuin viime vuonna. Myös työttömyyden laskukäyrä osoittaa loiventumista. Edelleen Jyväskylän työttömyys, joka joulukuun lopussa oli 12,8 prosenttia, tarkoittaa, että työttömiä ihmisiä on kaupungissa noin 8 800.

Hyvien uutisten sarjaan kuuluu myös se, että Jyväkylä vahvisti viime vuonna paikkaansa viiden suurimman kasvukeskuksen joukossa. Asukasluku kasvoi edellisvuosien tahtiin noin 1 200 asukkaalla, mutta merkillepantavaa on, että muuttovoiton osuus (noin 870 henkilöä) oli kaikkien aikojen suurin. Se kertoo Jyväskylän vetovoimasta.

Kaupungistumisessa on tapahtunut jako vahvasti kasvaviin, heikosti kasvaviin ja taantuviin kaupunkiseutuihin. Jyväskylä kuuluu ensimmäiseen luokkaan.

– Kasvavien kaupunkikeskusten välillä on entistä kovempi vääntö, ja tässä väännössä meidän pitää pärjätä, jotta pysymme vahvasti kasvavien joukossa, totesi Koivisto.

Ikävä ennätys tehtiin nettosyntyvyyden luvussa, jonka voi liioittelematta sanoa romahtaneen. Syntyneiden luku oli vain 80 henkeä suurempi kuin kuolleiden. Vastaava nettoluku oli toissa vuonna 321 ja vain viisi vuotta sitten 638. Syntyvyyden laskeminen on koko maata koskeva suuntaus.

Lasten ja nuorten palveluihin silti satsattiin viime vuonna jopa suunniteltua enemmän, sillä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa lasten määrä vielä kasvaa. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden henkilöresurssi kasvoi yli 100 henkilötyövuotta. Henkilöstöresurssia vahvistettiin myös kotihoidossa sekä nuorten ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Perusopetuksen palvelualueen henkilötyövuodet kasvoivat edellisestä vuodesta 52 henkilötyövuotta.

Perusturvan osalta toimialan menot kasvoivat 9,4 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna, mutta muutettu talousarvio alitettiin 670 000 eurolla. Erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 3,7 miljoonalla eurolla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .