Jyväskylän kaupunki ei anna rahaa koulutuskuntayhtymälle

Jyväskylän kaupunki ei näillä näkymin aio tukea Koulutuskuntayhtymän lukioita taloudellisesti.

Sivistyslautakunta linjasi viime viikolla, että ”lukiokoulutuksen resursoinnin tulee perustua valtionosuuksiin ja Koulutuskuntayhtymän omiin mahdollisuuksiin rahoittaa koulutusta”.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ahti Ruoppila (sd.) suomentaa, että käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rahallista tukea ei tule. Asiasta päättää lopullisesti Jyväskylän kaupunginvaltuusto syksyn aikana.

Kaupunginvaltuutettu Kirsi Knuuttila (kesk.) esitti keväällä yhdessä 15 muun valtuutetun kanssa, että kaupunki tukisi lukiokoulutusta 1,7 miljoonalla eurolla.

Knuuttilan aloitteen mukaan pelkät valtionosuudet eivät riitä kattamaan lukioiden koulutuskuluja, vaan lukiokoulutusta on perinteisesti rahoitettu kuntien budjetista. Kun lukiot olivat Jyväskylän kaupungin omana toimintana, kaupunki tuki niitä noin 1,5 miljoonalla eurolla vuosittain yksikköhinnan päälle.

Jyväskylän sivistyslautakunta  totesi vastauksenaan aloitteeseen, että kaupungilla on ensi vuoden talousarviokehyksessä pelkästään sivistyspalveluihin noin 2,9 miljoonan euron sopeuttamistoimet. Sen mielestä suora euromääräinen tuki kaupungilta näyttäytyisi oudolta, kun huomioidaan esimerkiksi kaupungin itse järjestämien peruspalvelujen rahoituspaineet.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johtaja Vesa Saarikoski ymmärtää hyvin kaupungin lähtökohdan.

– Olisin pitänyt hämmästyttävänä, jos kaupunki lähtisi rahoittamaan lukioita tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksestakin joudutaan nipistämään. Koulutuskuntayhtymä ei myöskään ole tällaista pyyntöä esittänyt, Saarikoski tähdentää.

Lukiokoulutus on tuottanut noin miljoonan euron tappion jokaisena vuonna, jonka se on ollut osa Koulutuskuntayhtymää, eli vuodesta 2010 alkaen. Tänä vuonna miinus on hiukan yli kaksi miljoonaa euroa. Lukioiden pitäisi löytää nyt noin kahden miljoonan euron säästöt lähivuosina, jotta talous tasapainottuisi.

Ensi vuonna lukiokoulutukselta on vaadittu noin 400 000 euron nettosäästöjä. Saarikoski kertoo, että lukioiden säästövelvoitetta on kuitenkin jo puolitettu siitä, mitä se alun alkaen oli.

Hän pitää selvänä, että alijäämän tekeminen ei voi jatkua ikuisesti, sillä valtio on kohdistamassa lähivuosina rajuja leikkauk­sia myös ammatilliseen koulutukseen.

Käytännössä säästöt tarkoittavat sitä, että lukioiden kurssitarjontaa joudutaan supistamaan entisestään. Tarjontaa on vähennetty jo lukuvuoteen 2009–2010 verrattuna 471 kurssilla. Yhteensä Koulutuskuntayhtymän lukioissa on kursseja noin 2 500.

Schildtin lukion rehtori Ari Pokka kertoo, että ensi vuonna lukioiden kurssitarjottimia uhkaa jälleen 190 kurssin leikkaus. Kurssileikkuri toteutetaan osittain lisäämällä ohjattua itsenäistä opiskelua. Itsenäisen opiskelun kursseilla opettaja ei ole paikalla, vaan nuori opiskelee omatoimisesti puolet ajasta.

Pokka kertoo, että lukioista poistetaan ensi syksystä alkaen kertauskurssit, joilla valmistaudutaan kirjoituksiin kertaamalla lukion oppimäärä. Pelkkä kertauskursseista leikkaaminen ei kuitenkaan näytä riittävän, vaan lisää tarvittaisiin.

– Jos syventäviä kursseja joudutaan leikkaamaan, se on ongelmallista, koska meillä on opetussuunnitelmaan liittyvä velvoite tarjota kyseisiä kursseja. Niihin jos joudumme koskemaan, rapautamme toden teolla ylioppilastutkintoon valmistautumista, Pokka harmittelee.

OAJ:n Keski-Suomen puheenjohtaja, lukioiden luottamusmies Juha Paananen pitää selvänä, että nykyinen säästövaatimus tarkoittaa väistämättä myös opettajien yt-neuvotteluita.

Saarikoski toteaa, että koulutuskuntayhtymä arvioi tilanteen lähipäivinä ja tiedottaa siitä välittömästi. Mahdolliset neuvottelut on käytävä ennen kuntayhtymän hallituksen marraskuun lopulla tehtävää talousarvioesitystä.

Juttu julkaistu Keskisuomalaisessa 1.10.

Jyväskylä säästää lukioista suunniteltua vähemmän – ei yt-neuvotteluja