Jyväskylän yliopisto tyytyväinen IBM-yhteistyöhön, sotesta pullonkaula bisnekselle

Panostukset tekoälyn tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen sen hyödyntämisessä kantavat hedelmää odotettua hitaammin, koska ne ovat välillisesti kytköksissä sote-uudistukseen. Kun sote-uudistus viipyy, viipyvät myös kaupalliset vaikutukset.

– Tämä on tärkein selittävä tekijä, joka on jätetty kritiikissä huomioimatta, sanoo tietojärjestelmätieteiden dekaani, professori Pasi Tyrväinen Jyväskylän yliopistosta.

Kritiikki nousi esille Helsingin Sanomien sunnuntaina julkaisemassa artikkelissa, jonka mukaan Business Finlandin ja IBM:n välisen sopimuksen suuret odotukset ovat jääneet täyttymättä tekoälyhankkeissa Suomessa.

– Ehkä jossain on ollut epärealistisia odotuksia kaupallisten vaikutusten nopeudesta, sanoo Tyrväinen.

Jyväskylän yliopisto oli ensimmäinen yliopisto Suomessa, joka liittyi mukaan IBM Watson yliopisto -ohjelmaan vuonna 2015. Sen jälkeen yli 300 opiskelijaa on tutustunut tekoäly Watsoniin. Kymmeniä opiskelijoita on ollut harjoittelijoina projekteissa.

– Kun he ovat tehneet jotakin Watsonilla, heidät on rekrytoitu hyvin nopeasti yrityksiin. Tälle teknologialle on todellakin kysyntää, kertoo Tyrväinen.

Tähän mennessä Watsonia ja kognitiivisen tietojenkäsittelyn ratkaisuja on sovellettu yli 20 terveydenhuollon tapaustutkimuksessa ja testissä osana Business Finlandin ja muiden terveydenhuollon sidosryhmien rahoittamia hankkeita. Watson-ratkaisuja kehitetään ja käytetään jo yli 45 maassa ja 20 eri toimialalla.

Maaliskuussa IBM ja Jyväskylän yliopisto käynnistivät Agorassa uuden innovaatioyksikön, jonka tarkoitus on toimia kohtauspaikkana ja palvelualustana sekä yrityksille että opiskelijoille. Innovaatioyksikkö kokoaa yhteistyöverkostoa ja alkaa järjestää myös suunnattuja tapahtumia yrityksille ja opiskelijoille.

Tyrväinen korostaa, että IBM:n Watson ei ole ainoa eikä kaikilta osin paras tekoäly, mutta se on paras markkinoilla oleva laajuutensa ja käytettävyytensä takia.

– Se ei ole pelkästään tohtoritasoisten käytettävissä vaan sitä pystyvät hyödyntämään alemmallakin koulutustasolla olevat ihmiset.

Yliopisto on tehnyt alihankintoja IBM:ltä tekoälyhankkeisiin on noin 1,5 miljoonaa eurolla.

– 1,5 miljoonaa on varsin pieni investointi, kun tutkimusta laitetaan jollakin alalla liikkeelle. Se on suhteellisen pieni myös, kun verrataan, mitä on laitettu esimerkiksi hiukkaskiihdyttimiin tai aivokuvantamiseen, suhteuttaa Tyrväinen.

Tuloksia on myös saatu ja niitä on luvassa sitä mukaa, kun yritykset haluavat niistä kertoa.

Tyrväisen mukaan yhteistyö IBM:n asiantuntijoiden kanssa on ollut ollut arvokasta.

– On saatu aikaan keskusteluja sairaaloiden ja tutkijoiden kanssa. Useat sairaalat ovat kilpailuttamassa tietojärjestelmiä ja niihin liittyviä mahdollisia tekoälyratkaisuja.

Keski-Suomen keskussairaalan järjestelmäkilpailutus on paikallisesti tuonut "radiohiljaisuuden" IBM:n ja sote-puolen yhteistyöhön. Tyrväinen muistuttaa, että tekoäly vaikuttaa yhteiskunnassa muuallakin kuin sotessa, mutta yhteiskunnan kyky uudistua voi olla pullonkaula.

– Tästä soten uudistamisen vaikeus on hyvä esimerkki.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .