Jyväskylän yliopistossa kehitettyä joukkotuhoaineiden tunnistusta testattiin Kreikassa – lentokentälle lavastettiin tilanne, jossa oli käytetty kemiallista asetta

Jyväskylän yliopistossa kehitettyä joukkotuhoaineiden tunnistusteknologiaa testattiin käytännössä Kreikassa. Yliopiston kehittämä optinen tunnistusmenetelmä havaitsee erikoisvalojen avulla näkymättömät hengenvaaralliset aineet, kuten kemialliset sodankäyntiaineet ja myrkylliset teollisuuskemikaalit. Lisäksi sen avulla voidaan selvittää, kuinka laajalle joukkotuhoaineet ovat levinneet tahallisissa iskuissa ja suuronnettomuuksissa.

Kreikassa testauksessa oli käsikäyttöinen kannettava laite, jonka prototyyppiä kokeiltiin yhteistyössä paikallisten puolustusviranomaisten kanssa.

Uudenlaista teknologiaa

Kymmenpäiväisessä harjoituksessa lavastettiin Kreikan ilmavoimien harjoituslentokentälle tilanne, jossa kemiallista asetta on käytetty. Jyväskyläläisen joukkotuhoaineet tunnistavan laitteen prototyyppi vietiin ensimmäistä kertaa pahimmin saastuneelle alueelle. Lisäksi laitetta testattiin puhdistuslinjalla, jossa putsataan kaikki saastuneelta alueelta tullut, jottei vaarallisia aineita viedä ulos alueelta.

Jyväskylän yliopiston projektipäällikkö Jaana Kuulan mukaan suurin osa markkinoilla olevista hermokaasujen ilmaisimista perustuu ilmasta otettuihin näytteisiin. Niissä ongelmana on, että näytteeseen joudutaan koskemaan, jolloin näyte sotkeutuu rikostutkintaa ajatellen. Lisäksi näyte täytyy kuljettaa laboratorioon.

– Meidän välineemme eroaa aiemmista teknologioista siinä, että se havaitsee myös pinnoilla olevia jälkiä. Lisäksi siinä on langaton järjestelmä, joka analysoi ja siirtää tulokset langattomasti saastuneelta alueelta johtokeskukseen. Siinä tarvitaan voimakasta tiedonsiirtoa, sillä data on erittäin massiivista, kertoo Kuula, ja täsmentää, että myös Jyväskylän yliopiston menetelmää on tarvittaessa mahdollista käyttää ilmasta käsin.

 

Kreikan ilmastossa saatiin Kuulan mukaan uutta tietoa myös uutta tietoa Jyväskylässä kehitetyn menetelmän käytettävyydestä ulkona. Suomeen verrattuna erilaisen luonnonvalon vuoksi laitetta voitiin esimerkiksi keventää, ja sen painosta lähtikin 40 prosenttia. Samalla laitteen suoritusnopeus kasvoi ja mittaustulosten laatu parani.

Jyväskylän yliopistossa menetelmä soveltuu poliisi-, pelastus-, puolustus- ja rajavalvontaviranomaisten käyttöön. Menetelmällä voidaan ennaltaehkäistä, erityisesti vaarallisten kemikaalien aiheuttamia, vakavia kriisejä sekä parantaa ja nopeuttaa pelastustöitä. Menetelmästä on hyötyä myös rikostutkinnassa ja -torjunnassa.

Joukkotuhoaineiden tunnistusteknologiaa on kehitetty TOXI-triage -hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan komissio. Hankkeen operatiiviseen harjoitukseen osallistui yli 100 ihmistä eri Euroopan maista. Osallistujien joukossa oli hankkeen työntekijöitä, Kreikan puolustusviranomaisia ja kadetteja. Harjoituksessa testattiin ja arvioitiin hankkeessa kehitettyjä CBRNE-uhkien tunnistus-, suojelu- ja pelastusteknologioita aidonoloisissa olosuhteissa. CBRNE-uhilla tarkoitetaan kemiallista, biologista tai radioaktiivista uhkaa tai ydin- tai räjähdeuhkaa, onnettomuutta tai tahallista.

Mukana myös karstulalainen kopteri

Kreikan harjoituksissa oli mukana myös keskisuomalainen miehittämätön pienoiskopteri eli drooni. Drooni on karstulalaisen Pohjonen Groupin laite, joka valikoitui mukaan harjoituksiin muun muassa sen keveyden ja kestävyyden vuoksi.

Pohjonen Group tekee yhteistyötä mikkeliläisen kemikaalisäteilyilmaisimia valmistavan Environmicsin kanssa. Environmics osallistui myös Kreikan harjoituksiin, ja Pohjoinen Group päätyi mukaan heidän kauttaan.

– Vastaavaa innovatiivista ratkaisua ei muilla ollut, joten päädyimme yhteistyöhön Pohjonen Groupin kanssa. Yritys on suomalainen sekä kestää hyvin ääriolosuhteita. Lisäksi siinä olevan EMCI-liitäntälevyn ansiosta sensori saadaan mekanisesti kiinnitettyä lennokkiin. Liitäntälevyn avulla pystytään myös hyödyntämään droonin omaa akkua ja tietoliikennettä, jolloin kopteriin ei tarvitse kiinniittää esimerkiksi ylimääräisiä akkuja painoa tuomaan. Paketti pysyy kevyenä ja lentoaika saadaan pidemmäksi, perusteli Toni Leikas Environmicsiltä droonivalintaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .