Jyväskylässä järjestetystä luonnonsuojelun alan konferenssista 345 tonnin hiilijalanjälki – harva osallistuja oli maksanut hyvitystä

Järjestäjien omien laskelmien mukaan luonnonsuojelubiologian alan neljäpäiväinen kokous kuormittaa ilmastoa noin 19 kertaa enemmän kuin keskivertosuomalainen vuodessa.

Sadat luonnonsuojelubiologian alan tutkijat ja toimijat ympäri maailman täyttivät Jyväskylän Paviljongin tiistaina. Viidettä kertaa järjestettävä European Congress for Conservation Biology (ECCB2018) pidetään nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Perjantaihin asti kestävässä konferenssissa muun muassa kuullaan luonnonsuojelubiologian alan kansainvälisten huippujen puheita, paneelikeskusteluja ja noin 750 tieteellistä esitelmää.

Tarkoitus on löytää ratkaisuja ympäristöongelmiin ja lisätä kansalaisten sekä päättäjien tietoisuutta maapallon ekosysteemien keskinäisestä riippuvuudesta.

Yksi konferenssissa käsiteltävistä aiheista on niin kutsuttu ekologinen kompensaatio. Käsite viittaa ajatteluun, jossa ihmisen aiheuttamat ympäristöhaitat hyvitetään jossain muualla tuotettavilla ympäristöhyödyillä.

– Toivoisin, että täällä syntyvien keskustelujen kautta saataisiin maan hallinto ja viranomaiset edes tiedostamaan, että tällainen 'saastuttaja maksaa' -tyyppinen periaate voisi toimia myös ekosysteemeissä, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Käsin kosketeltava esimerkki ekologisesta kompensaatiosta saatiin itse konferenssista. Osallistujille tarjottiin mahdollisuutta hyvittää tapahtumaan matkustamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja haluamallaan rahasummalla. Rahat menevät Keski-Suomessa sijaitsevan suon ennallistamiseen.

– Ennallistimme viime syksynä yhden suoalueen Salamaperän luonnonpuiston lähellä, Kotiaho kertoo.

– Siihen käytettiin 10 000 euroa. Ajatus on, että tuo summa yritettäisiin nyt kerätä takaisin konferenssin osallistujien maksamina kompensaatioina.

Tiistai-iltapäivänä kokoon oli kertynyt noin 5 000 euroa. Kotiahon mukaan se tarkoittaa, että valtaosa tapahtumaan saapuneista ei ole maksanut vapaaehtoista kompensaatiota lainkaan.

– Maksuvaihtoehdot olivat 15–100 euron väliltä, tai sitten ei tarvinnut maksaa mitään. Osallistujia on yli 800, eli suurin osa ei ole maksanut lainkaan ja ne jotka ovat maksaneet, ovat maksaneet minimisumman.

Verraten laiha potti nostaa Kotiahon mukaan esiin kiinnostavan ilmiön vapaaehtoisista ekologisista kompensaatioista: jos niitä ei tahdota saada kerättyä edes luonnonsuojelubiologian konferenssiin osallistuvilta tutkijoilta, keneltä sitten saadaan.

Konferenssissa on myös laskettu, kuinka suuri hiilijalanjälki tapahtuman järjestämisestä syntyy. Lopputulos on noin 345 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että yhden suomalaisen vuodessa jättämä jälki on noin 18 tonnia. Suurin osa tapahtuman hiilijalanjäljestä syntyy osallistujien lentomatkoista.

Lentämällä oli saapunut myös ekologian ja evoluutiobiologian tohtori Alex Ball Englannista. Hänelle lentomatkustamisen ekologinen kompensaatio on tuttua puuhaa.

– Kompensoin jokaisen tekemäni lennon jollakin tavalla, niin myös matkani tänne. Netissä on siihen useita palveluja, Ball totesi.

Ekologiset kompensaatiot ovat tänään keskiviikkona konferenssin pääaihe. Esimerkiksi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on paikalla kertomassa Suomen ympäristöhallinnon näkemyksiä asiasta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .