Kääriäinen ehdottaa yhteistä sopimusta politiikan pöytätavoista

"Politiikka on aina väärää, mutta tyyliin voivat kaikki vaikuttaa."

Eduskunnan jättävä konkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) ehdottaa, että eduskuntaryhmät harrastaisivat itsetutkiskelua ja tekisivät kevään eduskuntavaalien jälkeen yhteisen sopimuksen, jolla poliittinen kulttuuri saataisiin nykyistä terveemmälle pohjalle.

Hän kehottaa puolueita pohtimaan, onko niiden ote politiikkaan kestävällä pohjalla ja olisiko toiminnassa parantamisen varaa.

– Sieltä löytyy vahva avain siihen, että politiikan arvostus saadaan kääntymään nousuun. Ei lähdetä sille tielle, mikä Trumpin Amerikassa näyttää olevan aika yleistä, että lyödään, leimataan ja totuus saa entistä vähemmän sijaa.

Kääriäisen mukaan pinnallistuminen on voimistunut ja politiikasta on tullut aiempaa lyhytsyöttöisempää. Poliitikot pyrkivät otsikoihin, ja vaalikampanjaa käydään koko ajan.

– Se on omiaan murentamaan asioiden hoitamista sekä yhteistyön syntymistä puolueiden ja poliitikkojen kesken.

Kääriäinen muistuttaa, että äänestysprosentit laskevat koko ajan, ja tutkimukset osoittavat, etteivät kansalaiset arvosta kansanedustajan ammattia. Tämän kehityksen syy ei löydy ainakaan kokonaan politiikan sisällöstä.

– Mauno Koivisto sanoi aikoinaan, että politiikka on aina väärää. Se mihin voidaan kaikki vaikuttaa, on se, millä tyylillä hoidamme asioita, miten suhtaudumme toinen toisiimme, myös kilpailijoihin, Kääriäinen sanoo.

Keskustasta haastaja

Kääriäinen sanoo, että pääministeripuolue keskusta lähtee kevään eduskuntavaaleihin takamatkalta, haastajan asemasta. Tuoreen Yle-gallupin mukaan välimatka kärkeen ei ole kovin pitkä.

– Keskustalla on hyvät mahdollisuudet sekä ykkös- että kakkospaikkaan. Poliittinen ilmasto on muuttunut ja isoja muutoksia voi tapahtua nopeasti ylös- ja alaspäin.

"Halpa puhe ei tuo voittoa"

Kääriäinen sanoo, että pääoppositiopuolue SDP ei ole päässyt karkuun. SDP:n kannatus huitelee 20 prosentissa. Puheenjohtaja Paavo Lipposen aikana 1995 se huiteli 30 prosentin tuntumassa.

– Näissä oloissa, missä hallitus on joutunut tekemään epämiellyttäviä päätöksiä, luulisi, että pääoppositiopuolueen kannatus huitelisi 25–30 prosentissa, mutta eipä huitele. Tämä antaa mahdollisuuksia. Äänestäjät ovat ajattelevaa porukkaa ja miettivät kehen uskoa politiikassa. Halpa puhe ei aina voittoa tuo.

Kääriäisen mukaan keskustan menestys perustuu siihen, mitä Juha Sipilän (kesk.) hallitus on saanut aikaan.

– Se porukka, joka uskottavammin esittää, kuinka tätä hyvää taloussuuntaa jatketaan, se pärjää vaaleissa.

Keskustan kannalta oleellista on se, kuinka maakunnissa uskotaan siihen, että vaalikauden aikana saatu hyvä jakaantuisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Suurin yksittäinen vaalitulokseen vaikuttava tekijä on sote- ja maakuntaudistus. Kääriäisen kertoo, että kesän puheet enteilivät pahaa, mutta nyt hän on kallistunut sille kannalle, että uudistus saadaan sittenkin satamaan.

– Se on asialle hyvä, hallitukselle hyvä ja myös oppositiolle hyvä. Olisihan se onnetonta, jos uusi hallitus joutuisi aloittamaan melkein alusta ison revohkan. Nyt pitäisi tehdä välttämättömyydestä hyve.

Hallitusovia ei pidä sulkea

Kääriäinen ei lähde spekuloimaan seuraavaa hallituspohjaa tai nimeämään suosikkihallitustaan. Hän korostaa vaalituloksen merkitystä ja muistuttaa Suomen hyvästä mallista, jossa ylitetään sellaisia rajoja, mitä Ruotsissa ei ole pystytty tekemään.

– Jokaisella äänellä on merkitystä hallituspolitiikkaa myöten. Jos etukäteen ryhdytään sulkemaan hallitusovia, se ei ole demokraatista meininkiä.

Kääriäinen kertoo, ettei hän lähde kenenkään ehdokkaan taakse, mutta aikoo kiertää jonkun verran kenttää ja käydä haistelemassa ilmaa. Lisäksi hän lähtee puhumaan, muuallekin kuin Savo-Karjalan vaalipiiriin.

– Jos pyyntöjä tulee, mielelläni käyn puhumassa. Henkeä pitää nostaa, ja minä pidän puhumisesta.

Väyrynen epäilyttää

Puoluekenttä on säilynyt aikojen saatossa melko stabiilina, mikä kertoo Kääriäisen mukaan siitä, että sata vuotta vanhat puolueet ovat pystyneet uudistumaan ja ottamaan huomioon yhteiskunnan muutokset.

– Puolueet ovat pystyneet uudistumaan ja ovat säilyttäneet puolueen perusajatuksen ja arvopohjan.

Kääriäisen mukaan kansalaisliike ei pysty vaikuttamaan, jos se ei organisoidu. Puolueen perustaminen on kuitenkin kovan työn takana. Se on onnistunut ainoastaan Veikko Vennamolta, Timo Soinilta ja vihreiltä.

– Paavo Väyrynen yrittää Seitsemää tähteä yhden miehen yrityksenä. Nähtäväksi jää onnistuuko. Hiukan epäilen, Kääriäinen sanoo.

Valinnanvapaus ja ydinvoima

Eduskunnassa vuodesta 1987 ollut Kääriäinen kertoo, että uran mukavimmaksi asiaksi on jäänyt 30 vuoden takainen sosiaalinen innovaatio eli päivähoitosopimus, jota hän oli tekemässä yhdessä Erkki Liikasen (sd.) kanssa.

– Ydinasia siinä oli valinnanvapaus, joka nytkin hallitsee poliittista keskustelua sote- ja perhevapaauudistusten osalta.

Kääriäinen miettii pitkään, mikä poliittinen teko tai päätös kaduttaa eniten. Hän vastaa, että virheitä ja takaiskuja on kertynyt, mutta hän on pystynyt unohtamaan ne nopeasti.

– Mitään sellaista ei ole jäänyt, mikä vieläkin kaihertaa mielessä. Rosoista on ollut, mutta se kuuluu politiikkaan.

Hetken empisen jälkeen Kääriäinen pohtii, olisiko ydinvoimaa vastustavan "Ison vihreen" sittenkään pitänyt kääntää takkiaan ydinvoimakysymyksessä, kun hän oli kauppa- ja teollisuusministerinä.

– Se on kaivertanut sisintä, teinkö oikein.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .