Kännykkä voi lyödä kiilan koiran ja hoitajan välille

Koiranulkoiluttaja syventyy puhelimeen, ja hihnan päässä terrieri louskuttaa hanhen jätöksiä. Kännykkään syyspimeällä puhuva taluttaja ei huomaa toista vastaantulevaa koiraa, ja hihnat ovat mennä solmuun. Luuriaan tuijottava on vasta ehtinyt kadulle, kun fleksihihnan päässä kirmaava koira on jo kiitänyt suojatien yli.

Arjessa todistetut läheltä piti -tilanteet eivät ole ainoa tapa, jolla älypuhelimet vaikuttavat koirien ja hoitajien touhuamiseen.

–  Koiran ja hoitajan väliltä voidaan löytää samanlainen kiintymyssuhde kuin lapsen ja vanhemman välillä. Jos koira pyrkii vuorovaikutukseen, mutta hoitaja kiinnittää huomionsa puhelimeen, yhteys katkeaa, sanoo koirien käyttäytymistä tutkinut tohtori Katriina Tiira.

Professori Outi Vainio Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta kertoo, että muista eläinlajeista poiketen koira lukee ihmisen eleitä ja katseita valtavan hyvin.

–  Siitä on tehty tieteellisiäkin tutkimuksia, että koira ymmärtää katsekontaktin merkityksen. Jos keittiössä on herkkuja pöydällä, niin kauan kuin ihminen katsoo, koira ei koske niihin. Kun katse kääntyy, koira hoksaa tilaisuutensa tulleen.

Juusto voi kadota somea selatessa

Koiran reaktio älypuhelimen räpläämiseen riippuu usein koiran luonteesta. Tiiran mukaan osa koirista haluaa enemmän huomiota ja on oppinut, että hoitajan katse irtoaa puhelimesta esimerkiksi tekemällä jotakin kiellettyä. Kyse voi olla huomionhausta tai sitten vain siitä, että koiraa huvittaa repiä sohvatyyny tai syödä juusto pöydältä ja se tietää, ettei passiivinen ihminen ehdi tai huomaa kieltää.

Vainio sanoo, että jotkut koirat saattavat vetäytyä syrjään huomattuaan hoitajan passiivisuuden. Jotkut taas tekevät kaikkensa murtaakseen tilanteen.

–  Sitä ei ole tieteellisesti todistettu, että koira kykenee päättelemään, että kiellettyjä asioita tekemällä saa ihmisen huomion. Silti koira kyllä tunnistaa tilanteen, jossa hoitajan kanssa ei voi kommunikoida.

Keskittyminen muuhun kuin koiraan voi myös aiheuttaa konkreettisia vaaratilanteita. Tiira muistuttaa, että älypuhelimeen keskittyvä ulkoiluttaja ei ehdi reagoida koiran nopeaan reaktioon tai huomata, jos vastaan tulee koira, jonka kanssa ei kannattaisi mennä hieromaan tuttavuutta.

Koiran masennusta on vaikea mitata

Britanniassa Metro-lehti julkaisi viime vuoden syyskuussa jutun, jossa eläinlääkäri Iain Booth varoitti omistajien älypuhelinriippuvuuden tekevän koirista surullisia ja masentuneita. Juttua siteerattiin laajalti englanninkielisissä medioissa.

Tiiran mielestä arvio kuulostaa uskottavalta. Hän huomauttaa, että koirillakin tiedetään esiintyvän masennusta, vaikka diagnosointi onkin hyvin hankalaa. Samoin voi olla vaikea todentaa sitä, että taustalla todella on kännykkä.

–  Masennusdiagnoosi on helpompi tehdä, jos käytöksen muutoksen voi liittää johonkin tapahtumaan, kuten avioeroon tai toisen koiran kuolemaan.

Vainio korostaa aiheen olevan mutkikas, sillä eläinlääketieteellisenä masennusta ei ole määritelty yksiselitteisesti. Ihmisen masennusdiagnoosi perustuu kysymyspatteristoon eli siihen, että ihminen kertoo itse omasta voinnistaan. Koska koira ei voi näin tehdä, päättely jää ihmisen varaan.

–  Tämä ei poista sitä, etteikö koiralla voisi olla masennukselle tyypillisiä tuntemuksia. Kun ihmisten kohdalla puhutaan masennuksesta, koirilla voi puhua masennuksen kaltaisesta tilasta.

Puhelin voi olla myös avuksi - oikein käytettynä

Kännykkään tarttuminen ei välttämättä ole aina huono ajatus. Tiira muistuttaa, että tietyissä tilanteissa reagoimattomuus koiran käytökseen on järkevää. Hän kertoo esimerkin koirasta, joka alkoi haukkua heti, kun omistajaperhe istui ruokapöytään tai television ääreen. Haukkuminen loppui, kun koiralle opetettiin, ettei haukkumalla saa huomiota.

–  Huomioimattomuus voi joissakin tapauksissa kertoa koiralle, ettei tällä käytöksellä päästä perille. Silloin älypuhelin tai kuulosuojaimet voivat olla avuksi, Tiira neuvoo.

Tällöinkin älypuhelin on silti ensisijaisesti koulutusväline. Tiira muistuttaa, että kun ei-toivottu käytös loppuu, oma katse on osattava irrottaa telkkarista tai älyluurista. Näin koira saa ansaitsemansa palkinnon.

Erityisen tärkeää huomion antamisen ajoittaminen on pennulle. Tiira painottaa, että pentu oppii, mikä käytös on toivottua ja mikä ei, kun se saa positiivisesta toiminnasta kehuja.

Vaikkapa sisäsiisteyden opettelu on hitaampaa ja hankalampaa, jos koira ilmaisee tarpeen päästä ulos, mutta siihen reagoidaan epäjohdonmukaisesti.

–  Nuoren koiran kanssa kaikessa toiminnassa pitää kehua oikea-aikaisesti. Jos uppoutuu luuriin, monet pienet jutut jäävät helposti huomaamatta.

Teknologia mittaa ja paikantaa

Älyteknologia tarjoaa myös koirien hyvinvointia tukevia työkaluja. Vainion mukaan viime vuosina markkinoille on tullut monenlaisia välineitä, joilla koiran tilaa voi seurata samoin kuin ihmisen aktiivisuusrannekkeella.

Lisäksi yksin kotiin jäävän koiran käytöstä voidaan nykyaikana seurata videokameran välityksellä. Haukkuvaa koiraa saatetaan rauhoitella joko mikrofonin kautta tai etukäteen nauhoitetuilla ääniviesteillä.

–  Mikä kaikkien näiden anti on, se on vielä tutkimatta. Teknologiaa on kuitenkin rakennettu ja testattu, Vainio sanoo.

Arkielämän kokemuksia laitteistosta toki jo on paljonkin. Vainio kertoo tarinan metsästyskoirasta, joka tottui pantansa gps-paikantimeen niin, ettei sitä enää omistajan sijainti juuri kiinnostanut.

–  Koira oppi, että meni se minne tahansa, omistaja tulee aina hakemaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.