Käpylampi kirkastui ja lakka kukkii nevalla – metsäojien vedet ohjattiin Saarijärvellä onnistuneesti lammen sijasta suolle

Lakka kukkii nyt Käpylammennevalla Saarijärven Peltokylällä runsaampana kuin ennen. Vesi litisee saappaiden alla. Vaikka takana on pitkä sateeton jakso, suo on märempi kuin aikoihin.

Noin viiden hehtaarin kokoiselle nevalle on tänä keväänä johdettu laajan ojitetun metsäalueen vesiä, jotka aiemmin virtasivat isoa ojaa pitkin viereiseen Käpylampeen.

Tällä toimenpiteellä saarijärveläinen metsänomistaja Esa Hakkarainen halusi omalta osaltaan vähentää metsäojitusten aiheuttamia vesistöpäästöjä. Samalla Käpylammenneva, jossa puut eivät ojituksesta huolimatta koskaan kunnolla kasvaneet, palautuu oikeaksi suoksi.

– Alun perin Käpylampi sai vetensä luontaisesti sen viereisestä lähteestä. Metsäojista tulleet vedet toivat mukanaan maa-ainesta lammen pohjaan ja tummensivat veden lammestakin, jonka pintaa oli laskettu. Jo nyt lammen vesi on kirkastunut, Hakkarainen kertoo.

Hakkarainen kumartuu juomaan vettä rumpuputkesta, josta Käpylammen vesi lähtee virtaamaan kohti Pyhäjärveä. Vesi on kirkasta kuin lähdevesi. Hakkaraisen mukaan muutos entiseen on suuri.

– Tätä vettä voisi vaikka pullottaa ja lähteä myymään Saudi-Arabiaan, hän tuumii.

Käpylampeen johtanut iso oja tukittiin kaivinkoneella huhtikuussa. Vedelle kaivettiin uusi väylä Käpylammennevalle. Suolle tehtiin myös kaksi matalaa allasta, joista isompaa Hakkarainen nimittää Joutsenlammeksi. Sen reunoilla on nyt kaivettua turvetta ruskeina kasoina.

– Se näyttää vielä ihan hirveältä, mutta pitää katsoa vuosia eteenpäin. Tästä tulee kosteikko, jossa monet linnut varmasti viihtyvät, Hakkarainen sanoo.

Suo on kuin pesusieni, joka imee vettä itseensä. Vesi myös puhdistuu, kun se suodattuu suokerrosten läpi.

Vaikka vesiensuojelu oli Hakkaraisen ensisijainen motiivi Käpylammen ja nevan muutostöihin, hän on tietoinen myös soiden merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Luonnontilaiset suot ovat merkittäviä hiilinieluja, joihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Kun ilman hiilidioksidipitoisuus vähenee, ilmastonmuutos hidastuu.

Muutostyöt suunnitteli Hakkaraisen toiveiden mukaan Metsä Groupin Saarijärvellä työskentelevä metsäasiantuntija Aki Lahtinen. Kitukasvuisia puita kaadettiin Käpylammennevalta jo pari vuotta sitten.

– Edes 60-vuotiaat puut eivät olleet kovin isoja. Neva oli aikanaan ojitettu väärin perustein, Lahtinen toteaa.

Lahtisen mukaan tämän kevään kaivutyöt näyttävät onnistuneen hyvin. Käpylammen pintakin on hänen mielestään nyt oikealla tasolla.

– Ja nevalle tulee varmaan teerien soidinaikaan kovat menot, Lahtinen sanoo.

Kaivutyöt kestivät kolme päivää ja maksoivat Hakkaraisen mukaan pari tuhatta euroa.

– Avustusmahdollisuuksia selvitettiin etukäteen Metsäkeskuksesta, mutta sieltä sanottiin, että tämä oli liian pieni kohde. Lopulta päätin tehdä tämän ilman tukia, Hakkarainen kertoo.

Metsähallituksen suojelubiologin Panu Kuokkasen mukaan on harvinaista, että yksityiset maanomistajat ennallistavat soita omalla kustannuksellaan. Ennallistamisella tarkoitetaan sitä, että suo pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa.

Metsähallitus on Kuokkasen mukaan ennallistanut parissakymmenessä vuodessa noin 25 000 hehtaaria valtion soita lähinnä suojelualueiden reunamilta.

Käpylammennevalle tehtiin allas kosteikkoalueeksi muun muassa linnuille.
 

Suon ennallistaminen sopii hyvin filosofiaan, jolla Hakkarainen hoitaa isoa Käpylammen metsätilaansa.

– Haluan yhdistää metsätalouden, luonnonsuojelun ja luonnon hoidon. Tänne ei tehdä avohakkuita, vaan korkeintaan pienaukkoja, joiden uudistumisen luonto hoitaa. Laikutuskoneella täällä ei taimia istuteta, Hakkarainen sanoo.

Metsä Groupin Lahtisen mukaan metsänhoito voi tällaisillakin reunaehdoilla olla tehokasta ja tuottavaa.

Hakkaraisen tilaan kuuluu monenlaista maastoa ja metsää sekä metsäautoteitä ja polkuja. Hän haaveilee löytävänsä yhteistyötahon, joka voisi toteuttaa alueelle virkistyskäyttöä palvelevia rakenteita, kuten lintutornin.

Hiilipörssi kerää lahjoituksia soiden ennallstamiseen ilmaston vuoksi

Suomen Luonnonsuojeluliitto avasi toukokuun lopulla verkossa Hiilipörssin, jossa kuka tahansa voi lahjoittaa rahaa soiden ennallistamiseen. Maanomistajat taas voivat tarjota ojitettuja soitaan ennallistettaviksi niin, ettei heille tule siitä kustannuksia.

Hiilipörssin idean isä on keuruulaislähtöinen Risto Sulkava, jonka yhdeksänvuotinen pesti Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana päättyi vuoden 2016 lopussa. Hän kuului yli kymmenen vuotta monenlaisiin soiden käyttöä käsitteleviin työryhmiin.

– Se oli melkoinen suokorkeakoulu. Sen aikana minulle lopullisesti kirkastui, miten suuri merkitys soilla on vesistöjen ja eliöstön lisäksi myös ilmastoon, Sulkava kertoo.

Sulkavan mukaan oja päästää suolla happea turvekerrokseen, jolloin turve alkaa lahota ja sen hiili vapautuu hiilidioksidina ilmaan. Tämä loppuu, kun oja pannaan tukkoon ja veden pinta suolla nousee. Kun suo alkaa kasvattaa uutta turvetta, se sitoo hiiltä ilmakehästä.

– Näin hiiltä voidaan sijoittaa pysyvästi maaperään. Tämä hiili on poissa ilmakehästä, Sulkava sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa on oleellista, onko hiili ilmakehässä lämmittämässä ilmaa vai varastoituneena muualla. Hiilipörssin verkkosivujen mukaan suot ovat merten jälkeen maailman suurin hiilivarasto ja Suomen hiilestä noin 70 prosenttia on soissa.

Hiilipörssi perustuu kompensaatioajatukseen. Verkkosivuilla voi laskea omat hiilidioksidipäästönsä ja sen, paljonko suota pitää ennallistaa, jotta vastaava määrä hiiltä sitoutuisi vuosittain turpeeseen.

Hiilipörssin mukaan keskiverto suomalainen voisi kompensoida koko elämänsä hiilipäästöt ennallistamalla 5–6 hehtaaria ojitettua suota. Hiilipörssissä hehtaarin ennallistamishinta on 800 euroa.

Lahjoitusrahoista 65 prosenttia käytetään soiden ennallistamiseen ja loput ilmastokampanjoihin, paikalliseen luonnonsuojelutyöhön, Hiilipörssin ylläpitoon ja ympäristötaiteeseen. Koneen säätiö tukee Hiilipörssin käynnistämistä.

Suot

Ennallistamisella hyviä vaikutuksia

Suomessa on vähintään 800 000 hehtaaria ojitettuja soita, joissa puuntuotanto ei ole kannattavaa.

Ennallistamisella suo pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle luonnontilaa.

Ojitetulla suolla turve hajoaa kuivatuksen vuoksi ja vapauttaa hiiltä ilmakehään. Ennallistamalla suo voidaan kääntää hiilinieluksi, joka sitoo ilmakehän hiiltä kasvattamaansa turpeeseen.

Luonnontilainen suo suodattaa sen läpi kulkevasta vedestä kiintoainetta itseensä. Suot myös käyttävät veden kuljettamia ravinteita sammaleen kasvuun.

Luonnon monimuotoisuus paranee. Esimerkiksi kasveista karpalo, lakka sekä eläimistä teeri ja riekko hyötyvät suon ennallistamisesta.

Mahdollisuus virkistyskäyttöön paranee.

Lähteet: Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi-verkkosivut sekä Metsähallituksen suojelubiologi Panu Kuokkanen.

Uusimmat

Kotimaa

"Suomalaisesta joulupukista ei oikein tykätty, kun se oli humalassa jo tullessaan" – Nykypukin hahmo on aitoa Coca-Colan mainontaa 1930-luvulta

"Pakkohan sitä oli tulla katsomaan, kun se on kerrankin täällä" – Coca-Colan joulurekka ruuhkautti Keljon liikennettä kovana kauppapäivänä

Poliisin vuorokauden mittaisessa maratonratsiassa 78 jäi kiinni rattijuopumuksesta epäiltynä

KKO: Jyväskylässä puukolla uhaten kioskin ryöstäneen rangaistusta korotettiin, vaikka rikosta ei arvioitu törkeäksi

Arkiliikenteeseemme on pesiytynyt yksi perisynti, sanovat asiantuntijat – "Aikasäästö on vähäinen riskeihin nähden"

"Etsiessä sen vauhti on älytön" – Manu on vuoden tullikoira

Kolme autoa kolaroi Nelostiellä Viitasaarella – osallisina kuusi ihmistä

Hirvikolari Karstulassa – auto hinauskuntoon

Mänttä-Vilppulan vetyperoksidivuoto saatiin hallintaan

Teollisuushalli syttyi uudelleen Kangasniemellä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.