KHO:n äänestyspäätös: poliisiin ei tarvitse paljastaa maksettujen vihjepalkkioiden yhteissummaa

Poliisin ei tarvitse kertoa toimittajalle maksamiensa vihjepalkkioiden yhteissummaa. Tietojen antaminen vaarantaisi menetelmän käyttökelpoisuutta, rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätynyt tällaiseen ratkaisuun äänestyksen jälkeen. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mielestä tiedot vihjepalkkioista olisi pitänyt antaa, mutta KHO kumosi sen päätöksen.

Neljän maakuntalehden yhteisen sunnuntaisivuston, Sunnuntaisuomalaisen toimittaja pyysi reilut kaksi vuotta sitten tietoja vinkkipalkkioista keskusrikospoliisilta ja seitsemältä poliisilaitokselta. Tiedot pyydettiin siten eriteltyinä, että niistä käy ilmi kunakin vuonna poliisin maksamien palkkioiden yhteissumma. Tietopyyntö koski vuosia 2008-2013.

Neljä poliisilaitosta antoi pyydetyt tiedot. Keskusrikospoliisi (KRP) sekä Helsingin, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon poliisilaitokset kuitenkin kieltäytyivät luovuttamasta tietoja.

Sunnuntaisuomalaisen toimittaja ja Väli-Suomen Media Oy valittivat KRP:n ja Helsingin Poliisilaitoksen päätöksistä Hämeenlinnan ja Helsingin hallinto-oikeuteen. Jälkimmäinen hylkäsi valituksen, mutta Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi KRP:n salauspäätöksen ja oikeutti toimittajan saamaan pyytämänsä tiedot.

Päätöksen mukaan "toimittajan pyytämät tiedot kuvaavat keskusrikospoliisin tietolähdetoimintaa niin yleisellä tasolla, ettei tietojen luovuttaminen paljastaisi yksityiskohtia poliisin tietolähdetoimintaan liittyvistä menetelmistä menetelmien käytön vaarantavalla tavalla". Oikeuden mielestä pyydetyt tiedot ovat julkisia ja toimittajalla on oikeus ne saada.

KHO päätti äänin 4-1

Korkein hallinto-oikeus kumosi alemman oikeusistuimen päätöksen maanantaina antamassaan ratkaisussa. KHO linjasi, että pyydetyt tiedot ovat salassa pidettäviä.

KHO:n mukaan tietolähdetoiminta ja vinkkipalkkion maksaminen ovat osa poliisin taktista menetelmää, josta ei tarvitse antaa yksityiskohtaisia tietoja. KHO:n mielestä pyydettyjen tietojen antaminen kuvaisi keskusrikospoliisin tietolähdetoiminnan laajuutta ja vaarantaisi rikosten ehkäisemistä ja selvittämistä.

KHO:n ratkaisu syntyi äänin 4-1. Hallintoneuvos Hannu Ranta jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Hän ei olisi muuttanut Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöstä. Myös asian esittelijä, esittelijäneuvos Mikko Rautamaa oli samaa mieltä, mutta hän ei osallistunut päätöksentekoon.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus velvoitti KRP:n maksamaan Sunnuntaisuomalaisen toimittajan oikeudenkäyntikulut. KHO kumosi myös tämän päätöksen.

"Lakia tulkitaan monella tapaa"

Väli-Suomen Median toimitusjohtajan ja Sunnuntaisuomalaisen tuottajan Tarja Koljosen mukaan eri oikeusistuimien päätökset osoittavat, että julkisuuslakia tulkitaan Suomessa monella tapaa.

– Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli julkisuusmyönteinen ja eri linjoilla kuin Helsingin hallinto-oikeus ja korkeimman hallinto-oikeuden enemmistö, Koljonen totea.

Hän korostaa, että pyydetyt tiedot olivat niin yleisellä tasolla, ettei niiden luovuttaminen olisi paljastanut yksityiskohtia poliisin tietolähdetoimintaan liittyvistä menetelmistä.

– Kun kyseessä vielä oli yhteissumma usealta vuodelta, ei tiedoista olisi ollut pääteltävissä kuinka monelle tietolähteelle tai kuinka monen eri rikostutkinnan yhteydessä palkkioita oli maksettu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.