KRP: Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisesta lähtenyt rikostutkinta alkaa olla loppumetreillä

Helsingin Sanomien sotilastiedustelu-uutisoinnista liikkeelle lähtenyt rikostutkinta alkaa olla loppuvaiheessa vuoden loppua kohti, kertoo keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Janne Järvinen.

Tänään korkein oikeus käsittelee Helsingin Sanomien toimittajan ja keskusrikospoliisin kiistaa toimittajan työvälineiden tutkimisesta ja hyödyntämisestä rikostutkinnassa.

Toimittajan asianajaja Kai Kotiranta kertoo, että oikeudessa arvioidaan onko materiaalin hyödyntämiselle lain mukaiset perusteet vai ei.

–  Meidän kantamme on se, että toimittajan lähdesuojaan pitää suhtautua vakavasti, ja toimittajan lähde ja lähdesuoja pitää pyrkiä turvaamaan demokraattisessa yhteiskunnassa niin kattavasti kuin mahdollista. Jos on lainkaan epäilyksen alaista se, olisiko kyse lähdesuojaan kuuluvasta aineistosta, pitää aineisto todeta sellaiseksi, ettei sitä voi hyödyntää tutkinnassa.

Järvinen on tästä eri mieltä. Istunnossa on paikalla myös Helsingin Sanomien toimittaja, ja myös toista jutun kirjoittanutta toimittajaa kuullaan tänään korkeimmassa oikeudessa.

Kotietsintä tehtiin hätäkeskuspuhelun jälkeen

Poliisi aloitti rikostutkinnan ja teki toimittajan kotiin kotietsinnän joulukuussa 2017, pian sen jälkeen, kun lehti oli julkaissut muun muassa salaiseksi leimattuihin asiakirjoihin perustuvan artikkelin Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta.

Etsintä tehtiin, kun toimittaja joutui soittamaan palokunnan paikalle. Hän oli vasaroinut tietokonettaan tuhotakseen sen, ja kone oli alkanut savuta. Poliisi takavarikoi toimittajalta muun muassa tietokoneen ja muita tallennusalustoja.

Myös kotietsinnän ja työvälineiden takavarikoimisen laillisuudesta riideltiin, ja ne katsottiin laillisiksi korkeinta oikeutta myöten. Toimittajaa epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, jota korkein oikeus piti riittävän vakavana rikosepäilynä etsinnän tekemiseksi. Päätöksessään se kuitenkin totesi, että kotietsintä merkitsee puuttumista toimittajan ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa turvattuihin oikeuksiin, kuten sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen.

Kyse on muun muassa lähdesuojasta

Kun korkein oikeus on jo päättänyt, että poliisi sai viedä työvälineet toimittajan kotoa, nyt on vielä ratkaistavana se, mitä poliisi voi työvälineillä tehdä. Koska toimittajilla on tietyin reunaehdoin oikeus olla ilmaisematta tietolähdettään, tapaus on tavallista kotietsintää mutkikkaampi. Esimerkiksi esitutkinnan aikana lähdesuoja voidaan murtaa vain, jos tutkittavana on rikos, jossa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Epäilty turvallisuussalaisuuden paljastaminen ei tätä kriteeriä täytä, sillä enimmäisrangaistus rikosnimikkeellä on neljä vuotta.

Kyse onkin toimittajan tapauksessa niin kutsutusta erityisestä kotietsinnästä, jossa takavarikoitu aineisto sinetöidään ja lähdesuojan toteutumista valvoo etsintävaltuutettu. Kiistatilanteet siitä, kuuluuko takavarikoitu materiaali lähdesuojan piiriin, ratkaistaan oikeudessa.

Oikeuskäsittely koskee vain pakkokeinoasiaa, ja juttu käsitellään suljetuin ovin. Poliisi on kertonut, että yli puolitoista vuotta kestänyt tutkinta on ottanut aikaa juuri oikeudessa riitelyn takia.

Uutisoinnin laillisuuden lisäksi poliisi on tutkinut mahdollisen laittoman tietovuodon alkulähdettä. Tätä on poliisin mukaan tutkittu epäiltynä virkasalaisuuden rikkomisena. STT kertoi aiemmin tänä kesänä, että kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff on epäiltynä tietovuototutkinnassa. Tiedossa ei kuitenkaan ole, epäilläänkö vuodon olleen tahaton vai tahallinen. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoja.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.